Stressipeikko Bing Bong

Tieto luo tuskaa, mutta voi se kyllä helpottaakin. Minulla oli tietysti rakennusprojektiin aidosti ja oikeasti lähdettäessä alustava kustannusarvio, joka toimii budjetin pohjana. Matkan varrella on kulut ja kustannukset tarkentuneet, ja yhä tästä tietysti tarkentuvat sitä mukaan kun saadaan lopullisia tarjouksia, sekä sopimuksia lyötyä lukkoon. Sähkötarvikkeiden hinnannousu ja kaiken mahdollisen hinnannousu ei ole tietenkään rakentajalle ilo uutinen. Lisäksi mutkan takana on varmasti tulossa joitakin yllätyksellisiä kuluja vastaan, siitäkin huolimatta, että tietoa olen kaivanut vähän joka puolelta, ja keskustellut monenlaisen ammattilaisen ja tekijän kanssa. Ainakin näin alkutaipaleella tuntuu siltä, että aika omillaan tässä projektissa ollaan. Siitäkin huolimatta, että virallisestikin vaadittava pääsuunnittelija on palkattu, ja vastaava mestari löytyy myös remmistä.

Yksi pointti on tietysti se, että saatavilla oleva tieto voi olla aika ristiriitaistakin keskenään, riippuen siis siitä, että kenen kanssa keskustelee. Rakentamisessa jos jossain on monta erilaista mielipidettä ja toteutus tapaa tarjolla. Viranomaismääräykset luovat omat puitteensa, ja niiden tarkoitus on varmastikin toimia ohjenuorana. On kyllä mielenkiintoista kuulla kokeneempien näkemyksiä ja mielipiteitä. Niiden perusteella pitää sitten koittaa miettiä se omaan projektiin parhaiten sopiva toteutusmalli. Jälkikäteen voi ehkä sitten todeta, että tuliko tehtyä fiksuja valintoja. Ehkä kysymys sitten kuuluukin, että kannattaako ihmisen ylipäänsä rakentaa vain yhtä taloa? Kun vauhtiin pääsee, niin antaa mennä vaan...

Stressipeikko nakertelee taloudellisessa mielessä, aikataulutuksessa ja siinä tuntemattomassa tekijässä. Se tuntematon böö on kaikkea sitä, mitä ei tiedä, eikä tunne, eikä osaa varautua. Vaikka pitäisi osata keskittyä juuri tähän mitä nyt on tekeillä, ja ottaa vain asia sekä askel kerrallaan. Antaisi siten myös hyvän tuurin ja onnellisten sattumien yllättää. Bring it on!

Alimmaisen kuvan olen ottanut Kiasman (2010) näyttelyssä Figure out! (Denise Grünstein)

(Rakentajan) Järki & tunteet

Kävin viikolla tapaamassa Kastelli-talon myyjää. Mielestäni Kastellin myyntiprosessi on hoidettu melkoisen mallikkaasti aina siitä hetkestä eteenpäin, kun potentiaalinen asiakas naputtelee kotikoneellaan ja etsii talo vaihtoehtoja netistä. Taloja ja talopaketteja voi varmasti kartoittaa muutenkin kuin näyttöä tuijottamalla, mutta minulle se on tiedonhaun ja tilanteen sekä toimittajien kartoittamisessa väylä numero yksi. Karsintavaiheen jälkeen voi keskittyä sitten pienemmän valikoiman syvälliseen läpikäymiseen. Ensin listoilta putoavat vähiten potentiaaliset talotoimittajat, ja pikku hiljaa karsintaa tapahtuu myös talofirman valikoiman sisällä. Lopulta toimitaan muuallakin kuin bittiavaruudessa eli istutaan ihan naamatusten kauppiaan tai muun edustajan kanssa.

Olen käynyt siis läpi talopaketti vaihtoehtoja, jotka tarjotaan niin sanotusti "viittä vaille valmiina". Kastellilla se tarkoittaa sitä, että sisäpinnat ovat kipsilevytettyinä ja lattirakenteesta löytyy lattilämmitys. Lattia sekä märkien tilojen seinät ovat valettuja. Olen ottamassa talopakettitilaukseeni myös hormipaketin. Tulisijan tilaan todennäköisesti omatoimisesti jostain (Go pönttöuuni go!). Kun talopaketin pystytys on sitten joskus siinä vaiheessa että minä ja minun viattomat talkoolaiseni otamme työkalupakin kauniiseen käteen, on meidän tehtävänämme maalaaminen, tapetointi, lattiamateriaalin asennus, saunan sisustuksen tekeminen sekä mahdollinen sisäkaton panelointi (todennäköisesti maalaan myös katon eli jäänee kipsilevylle). Tyttäret ovat muuten ehdottamasti sitä mieltä, että minun pitää ihan ensimmäiseksi hankkia akkuporakone! Voiko nainen edes pärjätä ilman porakonetta?

Kun lähdin suunnittelemaan talonrakentamista, unelmoin perinteisestä puolitoistakerroksisestä puuverhoillusta kodista. Ensimmäisenä vastusti tontin hankinta. Tontti, josta päädyin tekemään varauksen, ja josta kaupat on määrä tehdä ensi perjantaina, ei salli kuin yksikerroksisen talon rakentamisen. Hyvä on sitten! Ei tuo tonttikaan ole sellainen jumalainen "kerran elämässä sitä vain rakennetaan", vaan järkiratkaisu. Tunneratkaisu vaatisi selkeästi enemmän aikaa ja rahaa. Seuraavaksi olen jatkanut talomallistojen (1-krs) haravointia. Ihastuinkin esimerkiksi Kastellin valikoiman Plazia 155PU taloon (se siitä perinteisestä mallista). Tuota mallia ei kuitenkaan saa viittä vaille valmiina, joten viiva yli pulpettikattoisen vaihtoehdon. Loppujen lopuksi tunnun olevan aika kaukana lähtökohtana olleesta unelmastani, mutta järkipäätöksenä aion lähteä tässä projektissa tavoittelemaan kotia kolmelle omien resurssien puitteissa. Viikonloppuna aion lyödä lukkoon talomallin, jonka tilaan. Jotain hyvin tavallista ja järkevää - eikä se kyllä tunnu mitenkään pahalta!

Hyvää viikonloppua! Ensi viikolla muuten nostetaan laina, ostetaan tontti ja tavataan pääsuunnittelija ehdokas. Talotilauksen voisi heittää kehiin sitten seuraavalla viikolla kun tontti on hallussa. Elämme jännittäviä aikoja.

Jotain pientä... nautitaan viikonlopusta!

1 x 2

Elämme käteviä aikoja. Lainahakemuksen pankkiin voi jättää nettilomakkeen kautta. Tämä sopii tietysti minun näpsäköille nörttisormilleni, koska aika on rahaa, ja sitä rahaa on varsinkin pankissa. Vai onkohan sitä sielläkään? Päätöstä en tosin vielä siltä suunnalta saannut, joten nähtäväksi jää peseekö nettilomakkeen koodin kalvakka väylä perinteisen käsipäivää tapaamisen pankin henkilöstön kanssa (taitaisin tässä vaiheessa vielä pistää vedon vetämään perinteisen lainahakemuksen puolesta).

Sitten on tietysti tuo kilpailuttaminen. Pankki tuskin roikkuu nilkassani kynsin hampain kiinni, joten tässä naimakaupassa minun tulee olla se aktiivinen osapuoli. Viimeksi kun asumusta olin hankkimassa 90-luvun loppupuolella, olin hieman hämmentynyt tosiasiasta, että kanta-asiakkuus ja "vanha" asiakkuus ei ollut pankille mitenkään kullanarvoinen. Ja silti pankit syytävät valuuttaa markkinointiin ja mainontaan. Mikähän tässä on se yhtälö? Johan sen jo torinkulman maitokauppiaskin tiesi, että entiset asiakkaat pyritään pitämään remmissä mukana. Uusien tuotteiden ja palveluiden markkinoiminenkin jo olemassa olevalle asiakaskunnalle on tehokkaampaa, kuin anonyymien markkinointirekisterien kanssa hakuampuminen.

Se vaahtoamisesta. Laskin on täälläkin sauhunnut, eikä se hullummalta näyttänyt. Vuokra-asumisen kulut (n. 800€ / kk) laittaa kyllä ihan mielellään kiinni asuntolainan hoitoon ja pikkasen extraa päälle. Jos haluaa ilahduttaa itseään parinkymmenen vuoden takaisinmaksu-urakan korko-osuudella, niin eiköhän siinä pyöritä jossain 60 000+ euron nurkilla. Myönnän sen olevan aikamoinen kakku, mutta samalla muistutan että 20 vuoden vuokrakulutkin ovat aika kiva potti.

Netitse pääsee hauskasti muuten myös tonttipörssiin ja lähetin jopa kuntakoneistoon viestin nettilomakkeen kautta. Kukaan ei ole siihen kyllä vastannut. Se ei välttämättä ollut se hyvä käänne : )

Mutta (tontti)pörsseillystä ja rakennusvalvonnasta myöhemmin lisää! Kannattaa varmaan laittaa myös kierros jotain rahapeliä vetämään. Suomalainen voittaa aina!