Sunnuntaikävelyllä Porvoossa & kahvihetki Cafe Postrésissa ♥

Entinen kotikaupunkini Porvoo on se tutuin paikka maailmassa minulle. Kaupungin kujat ja oikopolut ovat tuttuja kouluvuosilta, ja edelleen kaupungilla kävellessä saa huikkailla "moikkia" vanhoille tutuille. Vanhan Kaupungin puolella vierailen myös mielelläni aina silloin tällöin. Tunnelmalliset katunäkymät ja kivat kahvipaussipaikat houkuttelevat viipymään hieman pidempäänkin.

Sunnuntaikävelyllä suuntasin siis vaihteeksi Vanhan Porvoon lumisille kujille, ja tallensin muutaman kuvankin muistoksi. Maukkaan kahvipaussin vietin Cafe Postrésin puolella. Tarjolla olisi ollut sunnuntaibrunssiakin, mutta päädyin nauttimaan tuhdin lohileivän ja pienen pannullisen vahvaa kahvia.

Porvoo-vinkki: Cafe Postres

Pikku linnut ja muu media ovat laulelleet tässä viikolla, että Porvoon Vanhakaupunkiin avataan uusi kahvila. Olin muutenkin menossa sunnuntaina päiväsellä Porvooseen, joten oli kiva käydä kurkkaamassa samalla reissulla tämä tuore tulokas eli Cafe Postres.

Kahvilassa oli kiva hulina käynnissä jo ennen yhtätoista aamupäivällä. Nautin Postresissa haudutettua teetä, feta-pinaattipiirasen ja vadelmamuffinsin. Nappasin luvan kanssa muutaman kuvan ihan puhelimella. Cafe Postresin sisustus on niin kivannäköinen, että siellä olisi kiva käydä ottamassa kuvia ihan kunnon kameran kanssa jossain vaiheessa.

Porvoon Vanhakaupunki on varsin ihana paikka, ja entisenä porvoolaisena toivoisin, että Porvoon seutuvilla asustelevat käyttäisivät Vanhankaupungin tarjontaan vuoden ympäri. Kesäsesonkinahan Vanhan Porvoon valloittavat turistit, mutta kyllä sinne vuoden ympäri mahtuu ihan paljasjalkaisija paikallisiakin. Myös meitä hippasen itäisempiä.


Cafe Postres löytyy myös Facebookista!

Väriä elämään Porvoosta

Porvoon vanha kaupunki tarjoaa silmänruokaa ja väriä elämään jo miljöönsä puolesta. Vanhat rakennukset ovat värikkäitä, ja kaupungin pihaosasto on laitellut kukkaistutuksia kävijöiden iloksi.

Astumalla sisään Vanhan Porvoon kahviloihin ja putiikkeihin löytää tuota väri-iloa vielä roppa kaupalla lisää. Itse piipahdin perjantaina Vanhan Porvoon puolelle kahvittelu mielessä. Kahvihetken jälkeen käveleskelin ympäriinsä ja päädyin Kretuliini -nimiseen sisustuskauppaan, joka todellakin tarjosi värisävyjen ilotulitusta kerrakseen. Kyseisessä myymälässä on nimittäin aivan hillittömän laaja valikoima Rice -tuotemerkin melamiiniastioita. Enpä tiennyt entuudestaan, että Ricella on näin kattava valikoima saatavilla Suomesta saatikka itäiseltä Uudeltamaalta.

Ricen astioita meiltä löytyy kotoakin. Niitä olemme saaneet alunperin tuliaisiksi Kööpenhaminasta, ja myöhemmin noita on täydennetty jopa Kodin Ykkösen valikoimista. Hankin nyt Kretuliinista pientä jatkoa aiemmille astioille, eli ostin setin  pieniä sirkusaiheisia mukeja. Kerrassaan hauskoja!

Ricen tuotteissa on se jännä ja hauska puoli, että ne sopivat jollain mystisellä tavalla toistensa kanssa yhteen, vaikka värejä ja kuvioita olisi kuinka paljon samassa kattauksessa. Se on varmaan kiinni oivaltavasta värien, ja ennen kaikkea juuri oikeiden sävyjen, käytöstä.

Kretuliinin tarjontaan kuuluvat muuten myös sisustussuunnittelupalvelut, joten käypä kurkkaamassa heidän Facebook-sivulta yhteistietoja, jos kodin muutokset ovat mielessäsi.

Happening

Rientoja, juoksuja ja tapahtumia. Niistä on pirteä lauantai tehty. Tänään on ollut tarjolla runsaasti erilaisia häppeninkejä, ja niiden lisäksi tietysti vielä lätkää sekä viisukisoja.

Aloitin aamupäivällä ravintolapäivän kohteella Porvoossa. Chez Teinique tarjosi suolaista ja makeaa purtavaa, ja ravintolapäivän oheen oli koottu myös kirppismyyntipöytiä. Ostin iltalukemiseksi yhden sisustuskirjan.

Ravintolapäivä startin jälkeen oli tarjolla moottorien murinaa ja pärinää. Kävimme kääntymässä Pernajassa sekä Loviisassa, jossa harrasteautoja oli näyttävästi koolla. Minun suosikkini autoletkan joukossa oli mintunvihreä kaunotar.

Iltapäiväkahvit saimme nauttia ravintolapäivän merkeissä edelleen. Katjan Kakkukahvilan valikoimasta testasimme useampaa eri vaihtoehtoa. Minun lautaselle päätyi omenahillo täytteinen kääretorttu. Olipa muuten herkkua!

Illalla on vielä leffailua tiedossa, joten pitkäveteiseksi tätä lauantaita ei saata kutsua. Mitenköhän muuten viisujen kanssa mahtaa käydä...

PS. Viimeinen kuva on ehkä vähän hauska otsikon "Happening" alle. Tälläistähän tämä pikku kaupungin elämä on - ei suuria ruuhkia Loviisan Laivasillalla alkukesän lauantaina. Kenties kaikki kynnelle kykenevät olivat hävinneet kesätapahtumien pariin?

Porvoo vinkkejä

Kaipaatko menovinkkejä Porvoon suuntaan? Olen esitellyt täällä silloin tällöin Porvoon ja Loviisan sekä muun Itä-Uudenmaan kesätapahtumia, puoteja ja ruokapaikkoja. Tällä kertaa piipahdamme vanhassa Porvoossa syömässä astetta tyylikkäämpää pizzaa, kaakaolla Paahtimossa sekä kurkkaamassa juuri avattua Vanille Home -myymälää. Vanille Home saattaakin monelle Loviisan kävijälle olla tuttu jo entuudestaan. Nyt samainen puoti löytyy myös Porvoon vanhasta kaupungista Jokikadulta.

Gabriel 1763 -niminen ravintola löytyy myös Porvoon Jokikadulta. Ravintolan erikoisuus on gourmet tyyppiset pizzat, mutta ravintola tarjoaa myös vaihtuvan lounaslistan sekä muitakin annoksia. Itse söin Gabrielissa Pellinki-pizzan, joka maistui todella hyvälle. Tämän syötyäni tulikin inspiraatio kokeilla pizza biancoa, johon tomaattikastiketta ei laiteta. Pellinki-pizzassa maistui nimensä mukaisesti saaristo parhaimmillaan. Vai mitä sanot aineksista - savulohi, kevätsipuli, kananmuna, siianmäti, sormisuola, tilliöljy ja ranskankerma yhdistettynä talon omaan juustosekoitukseen?

Porvoon Paahtimossa kävin kierroksen lopuksi nauttimassa kaakaon. Paahtimossa on aivan oma tunnelmansa, joka syntyy vanhan makasiinin tiiliseinistä, viihtyisästä sisustuksesta sekä kahvin tuoksusta. Valikoimaan kuulu kahvituotteiden lisäksi kattavasti erilaisia oluita ja muita alkoholijuomia. Itse käyn yleensä Paahtimossa ihan kaakaolla tai kahvilla.

Arkistoista pari nostoa: Puolen päivän loma, Simple Things Saturday

Porvoon taidetehdas

Porvoon Taidetehdas on  pikku hiljaa valmistumassa, ja osa toiminnoista on jo pyörähtänyt käyntiin. Taidetehdas on ollut porvoolaisittainkin pienen ikuisuuden projekti ja kädenvääntö. Onneksi tuo vanha tehdaskiinteistö on kuitenkin edelleen olemassa, ja nyt vihdoin valjastettu myös taiteen, tapahtumien ja yleisön käyttöön.

Vanha punatiilinen tehdasrakennus on rakennettu osaksi uutta puolta teräs-, betoni- ja lasirakenteiden avulla. Itse pidän tälläisistä rouheista toteutuksissa, jossa vanha ja uusi yhdistyvät toimivaksi kokonaisuudeksi. Raaka betonilattia on jollain tavalla herkän kaunis, ja laajat lasipinnat tuovat tilaan valoa sekä ilmavuutta. Toivottavasti myös konserttisalin puoli ja muut tilat toimivat myös akustiikkansa ja muun käytettävyyden osalta. Tämän vuoden Avantin jälkeen on siitäkin sitten tarkempaa sanottavaa.

Taidetehtaan yläkerran taidehallissa on meneillään tämän työn takana seison -näyttely. Mukava pointti muuten taidehankinnoista unelmoiville - teoksia voi myös vuokrata kuukausitaksalla. Ja jos taideteos miellyttää kovin, voi sen myös näin kuukausierin ostaa pikku hiljaa omakseen.

Pehmeä tunne

Pieni ajatus. Kaipuu kenties. Pehmeä ja onnellinen. Toisinaan myös vaativa. Silloin ei riitä, että uppoaa syvälle lampaantaljaan. On päästä kauas. Mieluiten aina kuuhun ja takaisin.

Makroviikot 16 kehottaa kuvaamaan sisällä, ja löytämään jotain pehmeää. Minä löysin lampaantaljan. Kuvassa napittava pieni lintu lennähti meille Vågan Outlet-myynnistä (Outlet on muistaakseni auki aina heinäkuun loppuun asti Vanhassa Porvoossa Paahtimon vieressä, kaikki tuotteet -50%).