Siivouspäivä

Siivouspäivä on hyvä päivä. Ainakin jos inspiraatiota on tarpeeksi, ja siivouksen sivutuotteena kodin piensisustus päivittyy. Samalla kuin kuusi ulkoistettiin, oli kiva samalla pyöräytellä hieman mööbeitä uusille kulmille. Itse pidin muutosta raikastavana, mutta perheemme koira Rica ei fanita uudistuksista, joten siivouspäivä on aina hieman stressaava kokemus. Joten terveisiä vaan tuolta karvakamulta: ruokakuppia ei siirretä metrin verran mihinkään suuntaan! Ja se on varma nakki näin sitten.

Mukavaa uutta (vuotta) viikkoa!

Näkymä

Uusi viikko lähti käytiin kuumeisena, joten näkymät ovat olleet tänään sohvalähtöisiä. Välillä olen katsonut leffoja harmaalta sohvalta, ja välillä ihmetellyt teemuki kädessä elämää vihreällä sohvalla. Kummastakin näkövinkkelistä hennon kalpea talvipäivä on näyttänyt sangen kivalle. Onneksi sitä on kuitenkin tällä kertaa saanut ihailla vain ruudun takaa.

Kynttilätunnelma ja muutama valoketju ikkunalla tuovat kaivattua kotoisuutta. Peiton alta silmäiltynä koti näyttää kodille. Juuri nyt ei vaeltavat koirankarvapallot tai sekalaiset lehtipinot vaivaa mieltä. Silmät voi vaikka ummistaa, ja keskittyä tuoksukynttilän sävyihin.

Mukavaa uutta viikkoa!

Sunnuntain viimeiset

Viikon ja sunnuntain viimeiset hetkoset kuluvat kotoisan tunnelmoinnin merkeissä. Kynttilässä tuoksuu "JUL", valoketju on ripustettu ikkunaan, pöydällä on vielä kukkakimppuja viikon takaisesta tapahtumasta, koira tuhisee ja taustalta kuuluu iltatoimia.

Viikon mittaan mielessä on kerinnyt olla hieman myös syntyjä syviä ihan normi arkirientojen lisäksi. Tuulen tuivertaessa pihamaalla on mukava katsella katulampun valossa tanssivia lumihiutaleita, ja hiljentyä hetkeksi. Paljon on jaksettu, paljon on jaksettavaa, ja paljon on hyvää tavallista arkeakin tipahtaneissa havunneulasissa, tyhjissä vessapaperirullissa, unohtuneissa ruokaostoksissa, kiireessä ja tietysti ennen kaikkea heissä, jotka elämää hipaisevat enemmän tai vähemmän.

Pieni ja hento ote.

Kynnyskysymys

Mitä harvemmin muistaa postata blogiin, sitä kauemmas bloggaaminen elämän yhtenä osa-alueena loittonee. Viime viikolla napatut valokuvat eivät enää tänään ole ajankohtaisia ainakaan omassa mielessä. Kahvikuppi ja eväsleipä kuvissa eivät tunnu järin kiinnostaville. Välillä tulee inspiraation hetkiä ja kivoja tapahtumia, joista heti huomenna aikoo sanoa jotain. Viikon päästä nuokin ovat jo historiaa. Ja sitten sekin unohtuu.

Ja kaikki tuohan lähtee omasta itsestä ja omasta fiiliksestä. Kahvikuppi ja eväsleipä pöydällä voi hivellä esteettistä silmää, ja toisaalta se voi ilahduttaa (ainakin omaa mieltä) arkisena ajankuvana. Sama kahvikuppi toisena päivänä on vain arkinen tylsyys ja tyhjänpäiväisyys. Näkövinkkeli on siis tärkeä ja se tunne, joka katseen takana syntyy.

Oman kodin nurkat ja arkiset kuviot eivät ole juurikaan viime viikkoina inspiroineet valokuvaukseen. Se pieni vapaa hetki, jonka arki on suonut, on mennyt lähinnä rauhoittuen ja lueskellen. Entuudestaan tiedän, että inspiraatio ja ne kuvakulmatkin palaavat taas hetkisen päästä, kunhan itselleen antaa vain aikaa. Sitä odotellessa laitan kuvitukseksi muutaman arkisen otoksen "tule sellaisena kuin olet" teemalla.

Marraskuu...

HEI MOI

"Tässä on nyt ollut vähän kaikkea". Ystävä sanoi pitävänsä "ruuhkavuosia" kirosanana. Hetken mietittyäni ajattelin kuitenkin toisin. Tämä on hyvä näin. Ikuisena kultaisen keskitien kannattajana löydän itseni välillä lipumassa ohituskaistalle, mutta pikku hiljaa koitan himlailla takaisin normi rytmiin. Tällä hetkellä tuo kaasupoljin on hieman tuntunut hirttäneen kiinni, mutta toivotaan, että vauhti kohta taas tasaantuu, ja ehtii vähän koota ajatuksiaan sekä kaikkea mahdollista arkista tämän sirkuksen ympäriltä.

Mitä teille muuten kuuluu? Toivottavasti hyvää!

Vaikka postauksia on syntynyt nyt syksyllä "ennätyksellisen" vähän, niin siitä huolimatta vinkkaan Indiedaysin käynnissä olevasta Blog Awards -äänestyksestä. Tätä tavallisen Annen Koti kolmelle -blogiakin voi käydä äänestämässä. Vink vink vaan!

Hei henkäise syvään, ja ota hetki omaa aikaa. Minä ajattelin kokeilla sitä nyt seuraavaksi. Ja nähdään taas tuolla jossain!

Tavallinen tapaus

Tavallinen maanantai vaihtuu tavalliseksi tiistaiksi, ja sitten onkin jälleen ilta, tai aamu, vai päiväkö jo lie. Monta kertaa olen meinannut pienesti huikata tervehdyksiä myös täällä blogin puolella, mutta viikot ovat pyyhkäisseet yli hyökyaallon lailla. Energiaa tekemisiin on onneksi piisannut, ja ideoitakin tulvii monella rintamalla, mutta toteutusvaihe antaa odottaa itseään. Nyt on vaan keskityttävä olennaiseen eli ihan tuohon perus työntekoon.

Joko olette ottaneet syksyn haltuun? Sumuiset pellot ja kellastuvat lehdet ovat havahduttaneet minutkin ajoittain tähän ajan kuluun, mutta pääsääntöisesti olen tuijottanut näytön kelmeää ruutua tai vaihtuvaa maisemaa tuulilasin läpi. Aamuisilla koiralenkeillä pääsee onneksi vähän aistimaan maaseudun rauhaa ja nappaamaan kenties muutaman oksan koristeeksi maljakkoon. Iltasella tunnelman kruunaa tietysti kynttilänvalo ja toisinaan myös tuoksu.

Taasko sitä joutuu julistamaan, että "arki on parasta"? Hyvää sellaista toivottelen teille.

Tarjottimella

Myönnän sen auliisi - kärsin pienoisesta tarjotin-hulluudesta. Kiinnitän kivoihin prikkoihin huomioita sisustuskaupoilla, kahviloissa tai missä tahansa noita kävelee vastaan. Erityisesti käytännölliset koivuvaneriset tarjottimet hyvällä designilla eli kuosilla ovat suuresti mieleeni.

Tarjottimia on kertynytkin jokunen keittiöömme käyttöesineiksi, mutta myös samalla muuttuvaiseksi taidenäyttelyksi. Tarjottimia on aina kädenulottuvilla tauluhyllyssä, mutta myös vetolaatikon uumenissa ja nojailemassa seinustalle leikkuulautojen ohella. Erilaiset leikkuulaudat ovat myös arkisen elämän ja keittiötuohujen kaunistajia.

Keittiön kokoelmaan rantautuivat mukaan Muurla tarjottimet, jotka ovat ajattoman oloisia designiltaan. Toinen vaneritarjotin on reilumman kokoinen, ja sen juju on laineikas muoto. Kaveriksi edellä mainitulle tuli vielä söötti kettu-kuviolla varustettu tarjotin. Kettu on tarjottimessa mustana printtinä, ja jotenkin tuo kuva muistuttaa myös meidän koiraamme. Kettu on kuva-aiheena myös aina kiinnostava.

Arki on kaunista! Nyt voisikin keittää harmaan iltapäivän teet, ja kantaa teemukin ja eväsleivän terassille. Katoksen alta voisi silmäillä sateen ropinaa ja tuoksutella raikasta ilmaa.

Nordic tarjotin kettu sekä koivuviiluinen isompi tarjotin on saatu testattavaksi bloginäkyvyyttä vastaan.

Väripesu

Kohta sukellan kuvassa näkyvään nurkkaan ja tiirailen sadepisaroiden putoilua räystäältä. Sohvanurkka onkin mainio säähavaintoasema, sillä ikkunoita on kummallakin sivulla. Perheemme koira pitää ikkunalla myös vahtia, mutta hän ei sateesta perusta, vaan odottelee jo pelto-kissaa saapuvaksi. Tuntuu kissa olevan normi arkirutiinistaan hieman jäljessä. Näin villiä on meno täällä meillä sateisena kesäpäivänä!

Sohvanurkka on kokenut jostain syystä pienen väripesun, eli sohvan varsinainen vihreä väri on piilossa peitteen alla, ja tyynynpäällisetkit välttelevät parhaillaan kirkkaita värejä. Olen kyllä varsinainen tuuliviiri värien ja tunnelmien kanssa, joten siinä mielessä pienet helpot muutokset ovat tervetullut osa arkipäivää. Ja fiilispohjalta ihan mennään tottakai.

Joko lomailette? Itse meinasin tässä vielä pari viikkoa riehua kaikilla (työ)rintamilla ja sitten pitää osa-aika-lomaa. Sellaista mukavaa tiedäthän.

Saako tulla?

Meidän Ricalla on joitakin hassuja maneereja, jotka luultavasti johtuvat tarhalla eletystä vaiheesta. Rica on vahvasti lauman jäsen, ja koittaa tietysti ymmärtää ihmisten tapoja, ja omaksuu perhe-elämää päivä päivältä paremmin.

Jos Rica ei ole ihan varma jostain jutusta, niin hänen ratkaisunsa on ottaa varovaisesti, eikä varsinkaan joutua silmätikuksi. Näinpä saamme välillä kannustaa ja houkutella häntä tekemään "rohkeita juttuja". Muutama päivä sitten Rica ei uskaltanut tulla oven raosta toiseen huoneeseen, kun ovi ei ollut tarpeeksi paljon auki. Aikansa kurkittuaan ja kannustusta saaneena hän vihdoin pökkäsi kuonolla ovea hieman enemmän auki, ja pujahti aivan mestarina huoneesta toiseen. Osasin! Uskalsin!

Nautintoaineet

Elämää kaikilla herkuilla! Sitähän tämä. Parina viime viikkona on tehnyt hirveästi mieli kardemummaa ja toisaalta myös mustikoita. Ehkäpä nyt viikonloppuna pitäisi yhdistää nuo kaksi tekijää vaikka samaan pannukakkuun.

Kardemummaa olen lisännyt kahvisuodattimeen, kun olen keitellyt itselleni kupillisen vahvaa, hyvää ja mustaa. Kardemumman tuoksu nousee kahvikupista ihanasti ja tekee hyvää ainakin mielelle. Mustikoita puolestaan meillä on nautittu tämän sadon pensasmustikoina ja myös viime kesän metsämustikoita pakasteversioina. Smoothiet ovat maistuneet välillä myös mustikalle, mutta erityisesti mieli on tehnyt mansikka-puolukkasekoituksia yhdessä vaniljan kanssa.

Marjaisten nautintojen lisäksi leipien kyytipojaksi on tullut laiteltua graavilohta ja itusekoitusta. Myös avocado, kananmunat ja savulohi ovat vuorotelleet leivän päällisinä. Leivissä itsessään meillä suositaan ruista tai vaihtoehtoisesti jotain kivoja täysjyväleipiä, joissa siemeniä ei ole säästelty.

Rentoa viikonloppua! Minä meinasin pitää ensi viikolla vähän huilia, ja kenties retkeillä johonkin päiväkohdepaikkaan. Päiväretkilläkin nousevat hyvät paussipaikat kunniaan... kuinkas muuten.

Ruusuinen huomen

Kylläpä nämä ruusut ovat tosiaan aikaisia tänä vuonna. Loviisassa vietetään ruusujen hurmaa -viikonvaihdetta heinäkuun alussa, mutta tällä kertaa taitaa tämä ruusukausi ajoittua jo kolme viikkoa aikaisemmaksi. Näin ne säät ja aikataulutukset vaihtelevat. Itse iloitsen kyllä jokaisesta puutarhan kukkijasta ja kaupan tekijäisiksi tietysti myös luonnonkukista, joita niityt ja ojanvarret taas tarjoilevat.

Kodin sisustukseen erilaiset kukkapuskat tuovat piristystä ja vaihtelenkin näitä maljakoihin lähes päivittäin. Ruusuinen aamu käynnistää työpäivän mukavasti ja pikku hiljaa siirrynkin tästä nyt työtehtävien pariin.

Aurinkoista viikkoa!

Erään päivän ilta

Yksi arkinen tiistai, yksi tavallinen koti. Koira kyllästyi jo leikkimään pehmoillaan, ja vetäytyi nukkumaan. Ilta-aurinko luo vielä viimeiset säteensä ja värittää olohuoneeseen kultaisen kajon. Nyt on hyvä hetki olla tekemättä mitään.

Onnea voittajalle & aamutohinoita

Kiitokset Nivea-arvontaan osallistuneille. Satunnaisgeneraattori pyörähti ja voittajaksi listalta arvottiin kommentti

Emma 30.4.2016 19.22
HEP! Varsinkin deodorantti kiinnostaa nuista uutuuksista, koska kainalot tuntuvat kaipaavan hoitoa kuivuuden suhteen :-D

Onnea siis Emma! Laitatko minulle yhteystietosi sähköpostitse (raksanne ät gmail com), niin saamme sinulle tuotepaketin matkaan.

Hiljainen kotimme kylpee aamuauringossa. Aamulenkin jälkeen puuhailen yleensä omiani, eli teen rästihommia pois jaloista ja toteutan sitä tuo tullessasi, vie mennessäsi -mantraa. Aamupuolella olen yleensä myös tehokkaimmillani, joten työtehtävät johon en jaksa illalla tarttua, sujuvat aamuisin yleensä tuossa tuokiossa.

Jos muuhun ei ole aikaa, niin pyrin ainakin siistimään avoimen keittiö-olohuonealueen. Keittiön tasolle ja ruokapöydällekin tahtoo kertyä kaikenlaista sälää, mutta onneksi kodin ilme on heti siistimpi, kun nuo pinot käy läpi ja kadottaa parempiin (piilo)paikkoihin.

Kohta pitää laitella eväitä kassiin ja suunnata kohti Loviisaan. Sisustuspuotini herttanen on avoinna lauantaisin kello 10 - 14. Tänään laitan kaikille puodilla ostoksia tehneille vapaavalintaisen Meraki-tuotteen kaupan päälle. Herttaselta löydät tietysti myös kivat Äitienpäivälahjat!

Crispy Chicken Salad #nomoreboringmeals

Rapea kanasalaatti siis. Arkena se menee usein näin: kello on käännähtänyt iltapäivän puolelle. Töiden jälkeen tai lomassa tulee käytyä kenties kaupassa tai sitten ei. Jos ei, niin jääkaapin antimet heitetään vuokaan ja uuniin. Välillä alkavat ne totutut maut ja kuviot hieman tympiä. Silloin on paikallaan niksi tai pari, jotka tällä kertaa löytyivät Santa Marian mausteseospussukoista.

Santa Marian Crispy Chicken mausteseos on suunniteltu ratkaisuksi (nälkään) helppoon ruoanvalmistukseen. Juuri äsken kumosin kaksi 300 g rasiaa maustamattomia kanafileen suikaleita kulhoon. Mittasin ruokalusikallisen rapsiöljyä kanojen seuraksi ja kumosin pussillisen Crispy Chicken -seosta vielä mukaan. Sekoitin nämä kolme tekijää lusikalla sekaisin ja kumosin edelleen maustetut kanaset matalaan uunivuokaan. Paistoin kanapalasia uunissa kiertoilmalla noin 10 - 15 minuuttia (200 C). Kanojen paistuessa tein salaattipohjan. Siihen tuli yksi keskikokoinen jäävuorisalaatti, 1/2 kurkkua, 1 pieni avocado, hieman fetajuustoa (jämät), pari oliivia, muutama marinoitu valkosipulinkynsi ja basilikaa. Jääkaapista löytyi myös muutama lohko sitruunaa, ja sämpyläpussista hieman rouskuva sämpylä, jonka siivutin ohuiksi viipaleiksi tekemään köyhän naisen krutonkien virkaa.

Kun rapeat kananpalat hyppäsivät uunista ulos, alkoikin päivän ateria olla valmiina. Kanat saivat jäähtyä hetkisen, ja nostelin rapeita kanapaloja salaattipedin päälle. Osa kanoista jäi tarjolla erilliseen kulhoon.

Tässä oli siis tämän päivän nopea ja helppo ruokakuvio kolmelle hengelle. Arvovaltainen raati tuumasi ruokahetken jälkeen, että "tee näitä kanoja uudestaan joku päivä".

Crispy Chicken -maustetut kanapalat sopisivat tietysti aivan mainiosti tortillan tai wrapin väliin. Näin salaattiaterian osana ruokailu pysyi mukavan kevyenä, mutta erittäin maukkaana.

Jälleen kerran saan muistuttaa itseäni helpon, nopean ja maistuvan kokkaamisen hyvistä puolista. No more boring meals!

Santa Marian Crispy Chicken tuotteet on saatu testattavaksi #BID2016 tapahtumasta.

Arvonta! NIVEA Creme Care tuotesarja

Olemme tyttärien kanssa testailleet NIVEAn uutta Creme Care -tuotesarjaa. Ensimmäinen fiilis sarjan tuotteista on tietysti se "sinisten" NIVEA-tuotteiden oma ihana tuoksu, joka on suorastaan jo klassikko. Tuossa tuoksussa yhdistyy yhtäaikaa puhtaus, positiivisuus, hoitavuus ja minulle henkilökohtaisesti myös kesäpäivien muistot. Ehkä NIVEAn klassista siniseen peltipurkkiin pakattua voidetta on tullut aikoinaan käytettyä enemmän kesällä, kun  kädet ja kantapäät ovat kaivanneet tehokasta rasvausta ja huoltoa. Sininen creme-purkki on edelleen luottotuotteitani.

Nyt testailussamme ovat siis uudet puhdistustuotteet NIVEA Creme Care Cleansing Lotion, NIVEA Creme Care Cleansing Wipes sekä saman sarjan NIVEA Protect & Care roll-on deodorantti.

Uusi deo on samaa toimivaa konseptia kuin muutkin NIVEAn rollonit. Itse käytän NIVEAn deoja muutenkin kuin nyt testailumielessä. NIVEAt ovat valikoituneet omaan käyttööni hyvä pitävyytensä ansiosta. NIVEAn tuotteista en saa myöskään ihoärsytyksiä. Aika monet dödöt saavat minulta kainaloiden ihon ärtymään aika nopeaan. Onneksi NIVEAn tuotteet sopivat minulle!

Ihonpuhdistuksen suhteen olen itse hieman laiska. Tyttäret ovat tässä selkeästi paremmin kunnostautuneita. NIVEA Creme Care Cleansing Wipes sopii tietysti tälläiselle laiskurille hyvin helppokäyttöisyytensä vuoksi. Suosittelen näitä myös reissun päälle sekä kesäiseen rantakassiin. Puhdistuspyyhkeet ovat minun kokemukseni mukaan sopivan kosteita ja hyvän tuoksuisia.

Creme Care Cleansing Lotion puhdistaa kasvot myös vedenkestävistä meikeistä, mutta on samalla hellävarainen ja hoitava. Tuotteessa on mukana kosteuttavia ainesosia kuten Euceritia ja Pantenolia. NIVEA Creme Care tuotteissa ei ole hankaavia tendensejä, vaan koostumuksen pohjana on räätälöity tehokkaiden öljyjen seos.

Ihonpuhdistus on tärkeää, jotta ihon suojakerros pysyy kunnossa. Suojakerroksella on tärkeä tehtävä ihon kosteustasapainon ylläpitämisessä, mutta ilmansaasteet, epäterveelliset elämäntavat ja meikin käyttö voivat vaikuttaa suojakerroksen koostumukseen tehden ihon samean näköiseksi. Siksipä siis ihonpuhdistaminen on hyvä ottaa säännölliseksi tavaksi. Uskotaan, uskotaan!

Arvonta! Haluatko päästä tutustumaan esittelemiini NIVEA Creme Care -tuotteisiin? Tarjolla on tuotekassi, jossa ovat mukana NIVEA Creme Care Cleansing Lotion, NIVEA Creme Care Cleansing Wipes sekä NIVEA Protect & Care roll-on deodorantti.

Kerro kommentissasi suosikki ihonhoitomerkkisi tai sano vain "hep", jos haluat vain arvontaan mukaan. Osallistumisaikaa on viikko eli 3.5.2016 asti.

Sinisin terveisin!

Perus reijo

Siis nyt piti kyllä ihan pari kertaa miettiä, että mikä päivä se tänään olikaan. Päädyin hetken funtsailtuani siihen, että tämän päivän on pakko olla joku ihan perus reijo. Sen verran on tullut näppäimiä tahkottua, että ei niin väliä millä kirjaimelle se viikonpäivä alkaa. Veikkaisin, että ihan perjantaihin asti emme ole kuitenkaan vielä kulkeneet.

Välillä harmittaa pikku asiat. Esimerkiksi. Tavarantoimittajilla ei ole kunnollisia syvättyjä tuotekuvia. Tuotteet pitäisi siis itse kuvata ja muokata omaa nettikauppaa varten. Kaukomailta tulee erityisen erikoisesti tilattua tavaraa, jonka laatu ei ole priimaa. Ihan perus. Jonain päivänä prosessit on hoidettu suit sait, ja hommat on hanskassa. Tälläisinä iltoina lähinnä käänteet saavat ajattelemaan syntyjä syviä.

Kuvassa on kuulkaa nyt kukka. Aika kiva kanssa. Perus reijotkin on kukkapuskansa tai muun vihreän kasvinsa ansainneet. Ja varsinkin ne reijon taltuttaneet perus Annikit, jotka pistävät kohta rillit koteloon ja silmät tauolle.

Jos kirjanpitoni pitää paikkansa, niin huomanna on torstai (jotka ovat kuuluisia toivoistaan). Hyvää sellaista!

Lötkis pötkis

Olemme täällä ihan lötkis pötkis vaan. Tyttärillä kummallakin sattuu olemaan työharjoittelujaksot päällä, ja minulla on tietysti ihan normisti työtä vähän joka nurkalla. Työn ahertajat nauttivat siis illan koittaessa rentoilusta ja leppoisasta olemisesta. Hirveästi ei jaksa kotityötkään painaa. Pääasia, että jotain syömistä saadaan pöytää, tulee hieman ulkoiltua vähintäänkin koiran kanssa ja nukuttua tarpeeksi tukevat yöunet.

Näillä aatoksilla kohti perjantaita ja viikonloppuakin. Meidän Rica näyttää kuvassa rentoilun mallia (jos joku on vaikka unohtanut miten se menikään...). Välillä uinumiset pitää tietysti keskeyttää, ja huoltaa tiikerin korvat. Senhän nyt tietää kaikki.

Aurinkoisia ajatuksia!

Nauti (tee)hetkestä ♥

Pilvisen sunnuntain leppoisen aamupäivän teehetki tuo rauhaa päivän aloitukseen ja kaivatun kiireettömän tuokion arjen askareiden keskelle. Kynttilässä palaa liekki, radiosta kuuluu musiikkia, koira tuhisee unissaan ja ulkoa kuuluu satunnaista koiran haukuntaa.

Löysin hiljattain kivan uuden teemerkin eli Teministriet -nimisen tuttavuuden. Itse arvostan hyvää teetä, ja nämä Teministerietin valmistamat teesekoitukset ovat kerrassaan onnistuneita. Sarjasta löytyy niin musta- kuin vihreäteepohjaisia sekoituksia sekä rooboista. Tavallisesti en hirveästi perusta minttuteestä, mutta tässä teeministerien tarjonnassa sekin on oikein onnistunutta.

Kunhan saan teelaadut herttasen nettikaupan puolelle myyntiin, niin huutelen halukkaiden teetestaajien perään. Pysy siis kuulolla, jos teehetki on sinunkin juttusi. Palataan!

Yhden kuvan keskiviikko

Kynttilätunnelma ilahduttaa arkeani aamuisin, välillä pitkin päivää ja uudelleen viimeistään illalla. Välillä kynttilässä on mukana tuoksu (kuvassa Edbladin koivuntuoksuinen kynttilä) ja välillä kaipaan vain kynttilän liekin tuomaa tunnelmaa.

Jostain syystä tänään on tehnyt mieli hedelmiä. Iltapalalautasella oli jo vesimelonia, hunajamelonia, tummia rypäleitä ja appelsiinia. Vielä tekisi mieli tehdä pieni salaatti iduista, kurkusta ja porkkanasta. Kevättä pukkaa, etten sanoisi!

Zimzalabim. Se oli yksi kevyt keskiviikko planeetalla nimeltään Maa. Voi hyvin!

Pientä kaunista

Esikoisen huoneesta tupsahti ulos pieni valkoinen yöpöytä. Juuri nyt tuo mööbeli ei mahdu tyttären uuteen järjestykseen, joten roudasin pöydän telkkarihuoneeseemme. Pöydän alatasolle mahtui kivasti vino pino sisustuslehtiä ja pöydän päälle sain laittaa kukan ja kynttilän. Nyt pöytä on siis sievästi tallessa tyttären myöhempää käyttötarvetta varten, ja samalla maisemoitu osaksi tv-huoneen nurkkaa.

Kierrätä, pyöritä ja asemoi. Näin meillä.

PS. Kuvissa näkyvä lilansävyinen tulppaani on ollut kerrassaan kaunokainen eri vaiheissaan. Nyt kun kukinto alkaa olla finaalissa, terälehdet ovat avautuneet kerroksellisen kauniisti. Suurin osa alkuperäisestä kimpusta on edelleen keittiön ruokapöydällä vaasissaan. Valkoiset ja vaaleanpunaiset tulppaanit kisailevat lilojen kanssa näyttävyydestään.