Limubileet

Juhlavaa viikonloppua! Tai miksei myös ihan tavallista, rentouttavaa ja kotoista oleskelua. Juuri nyt minusta tuntuu siltä, että se rento kotoilu olisi ihan parasta. Itse aion jälleen huomenna päivystää kaupallani, mutta illalla on ehkä sitten se naisen päivä. Kukkia en taida ehtiä enää ennen huomista mistään metsästämään, mutta ilahduttavat ne kukkaset joku toinenkin kerta.

Hyvää naistenpäivää!

Design?

Mistä löytyy designia? Mikä loppujen lopuksi on designia?

Muotoilu. Teollinen muotoilu. Graafinen suunnittelu. Suomalainen muotoilu. Ehkä näin? Design on mielestäni kuitenkin hieman laajempikin käsite. Voiko design-käsitteestä puhua palvelumuotoilun kohdalla? Eikö kaikki valmistaminen perustu kuitenkin designiin?

Tällä viikolla Design Forum julkaisi Finnish Design Yearbook 2014 - 2015 painoksen, johon on koottuna yksi näkökanta suomalaiseen designiin tai designiin Suomessa. Kirjan kansien väliin mahtuu niin sitä perinteistä muotoiluakin, mutta myös laajempaa ajattelua aina kaupunkisuunnitteluun ja peliteollisuuteen asti.

Kaunista muotoilusta tekee tietty ajattomuus ja tietysti myös se toimivuus. Suomalaista muotoilua pidetään pohjoismaalaisen linjakkaana ja koruttomana. Ehkä joku yhteinen sävel designista löytyykin yksilöllisistä muotoilijoista ja villeimmistäkin toteutuksista huolimatta.

Hyvä design taitaa olla sellaista, jota ei välttämättä keksi huomata. Jos tuoli tuntuu miellyttävältä tai kattilankansi erittäin käytännölliseltä, niin silloin muotoilussa on osunut palaset kohdalleen. Toisinaan jopa kirjaimellisesti.

Ajattelin sanoa

Luen paljon. Vaihtelevalla menestyksellä lukulistallani on blogeja, muuta sosiaalistamediaa, verkkojulkaisuja, kirjoja ja tietysti läjäpäin ihan printattuja lehtiäkin. Välillä lehden päätoimittajan palsta on niin osuva, että lausun palautteeni miltei ääneen. Toisinaan vastaan tulee koskettava, hauska, viisas tai muuten vain ajatuksia herättävä blogikirjoitus. Ajatuksissani jo kommentoin, kannustan tai otan osaa keskusteluun. Käytännössä saatan kuitenkin räpelöidä nettiä puhelimella, ja siirrään kommentoinnin tuonnemmaksi. Todellisuudessa todennäköisesti unohdan käydä myöhemmin laittamassa pikku viestini palstalle.

Siksi sanon sen nyt: kiitokset teille kirjoittaville, tunteville ja ajatteleville ihmisille, jotka ilmaisette mielipiteenne, mietteenne tai tunnelmanne oman fooruminne kautta. Myötäelän mukana, ja välillä muistan onneksi myös ottaa kantaa, kommentoida ja jättää jalanjälkeni bittiavaruuden tähtipölyyn.

Juuri tänään ajattelin erään blogipostauksen luettuani, että elämä on välillä niin rutistettavan haikeaa, mutta omalla harmaalla tavallaan myös onnellista.

Joskus se elämä on sitten pelkkää verimakkaraa. Siksi on tärkeää nauttia myös niistä onnentunteista. Olivat ne sitten minkä värisiä tahansa.

----

Nojatuolin päällä hengailee vinkeä apinajengi. Luomupuuvillaiset kaverit tulevat Keniasta, ja löytyvät pienen sisustuspuotini valikoimasta. Apinoilla on tärkeä tehtävä. Ne ovat kenialaisten maaseudulla asuvien naisten elinkeino.

Tähdet, tähdet

Ei päivää ilman huivia? Näin se melkeinpä menee. Vain kuumimpien hellepäivien ajaksi jäävät huivit pois käytöstä, mutta jo heti iltojen viiletessä löytävät ne tiensä takaisin vakiovarusteiksi. Huiveja pyöriikin sitten ympäri taloa. Työpäivän tummanvihreä huivi vaihtuu illaksi harmaaksi, ja seuraavana päivänä pinkki tuntuu oikealta valinnalta. Aamun kiireissä tulee välillä metsästettyä näitä karkulaisia sohvatyynyjen alta ja työpöydän paperipinojen takaa.

Tummanvihreä tähtihuivi sopii onneksi osaksi sisustustakin. Tuolin karmille heitetty huivi on osa arkea, ja näin ollen myös yksi kotimme tunnusmerkeistä.

Onnellista uutta viikkoa!