Jännä kassi

Olohuoneessa näköttää jännä kassi, joka odottaa tee-se-itse naista paikalle. Puuvillakassi pitää sisällään House Doctorin valaisimen, joka tulee koota omatoimisesti. Tarvikkeina on 12 kappaletta lasipalloja, mustaa kangaspäällysteistä johtoa, E27 standardin mukainen lampunkanta ja sen hopean värinen suoja.

Lopputulos on ainakin kuvien perusteella kattokruunumainen ja jokseenkin näyttävä. Kiva päästä testaamaan tätä kokoamista ihan itse.

Alempi kuva © House Doctor

Silva

Silva mini on valaisin. Sellainen roikkuu nyt meidän olkkarin katossa. Tämä valaisin odottikin tovin kattoon ripustamista, mutta vihdoin olohuoneessa vaihtui väritys ja samalla tuli ajankohtaiseksi valaisimen vaihto. Aiempi vihreä jätti kokoinen varjostin meni varastoon paussille, ja sirompi valkoinen Silva pääsi esille.

Silva rantautui meidän kotiimme Pastellimaja-blogin arvonnasta. Pastellimaja toteutti arvonnan yhteistyössä kivan H & B Home -putiikin kanssa. Kiitokset vielä sekä Pastellimajan että yhteistyökumppanin suuntaan! Silva on päässyt nyt olohuoneemme kunniapaikalle, ja mielestäni valaisin sopii meidän kotiimme erinomaisesti.

Silva on muuten siinä mielessä hauska tuote, että sen voi hankkia litteässä paketissa. Tälläinen on helppo tuoda kotiin vaikka reissusta ja koota sitten myöhemmin kotosalla. Valaisimen käpymäinen rakenne koostuu ohuista valkoisista muovilehdyköistä, jotka kiinnitetään helposti valaisimen runkopuihin.

Olohuoneestamme lähti vihreä väri piiloon ja tilalle tuli yllättäin hieman sinistä. Vanha pöytä vaelsi nyt sohvan eteen, ja sain kaveriksi ripauksen sinistä myös ruokailutilan puolelle. Ruokapöydälle on tällä hetkellä levitettynä uutukainen Kuuskajaskari-pöytäliina, jossa on tuota ukkosmyrskyn sineä vesivärimäisellä otteella työstettynä.

Kevätmessut juhuu

Helsingin messukeskuksessa on kevätmessut meneillään (11. - 14.4.13). Minä kävin messuilla jo tänään. Ilahduttavinta messuilla oli floristiopiskelijoiden kukkasidontanäytökset, joiden tuotokset myytiin samantien kimppujen valmistuttua huutokauppaperiaatteella. Minä huusin itselleni kelta-oranssisävyisen kimpun kympillä.

Juuri nyt minulla ei ole suuria rakennussuunnitelmia, mutta katselin kuitenkin uteliaana erilaisia piharakennuksia. Esillä oli kivannäköisiä kasvihuoneita sekä muita pieniä ulkorakennuksia. Erityisesti ihastuin Viihtyisän pihan Olotar-mallistoon. Messuilla esillä ollut oleskelutila sopisi suoraan meidän pihalle talomme kaveriksi.

Maalausprojektit ovat aina enemmän tai vähemmän ajankohtaisia, ja Teknoksen osastolta löysinkin itselleni nappituotteen ensi kesän koitoksiin. Kotimme sokkeliosa on vielä käsittelemättä, ja aionkin ottaa kesäprojektiksi sokkelin käsittelemisen Siloksan sokkelipinnoitteella. Muita pienempiäkin maalausprojekteja siintelee aina mielessä, ainakin jos kirppikseltä tarttuu mukaan joku hauska "uusi" tuttavuus. Huonekalujen maalaaminen tuo aina jotain uutta ja piristävää sisustukseen.

Messujen sisustuspuolesta täytyy kyllä todeta, että varsinaisia sisustusosastoja messuilla oli melko vähän. Joukossa oli kyllä jos jonkinlaista myyntipöytää ja tarjontaa, mutta sisustusorientoituneena olisin toivonut laajempaa sisustustuotteiden tarjontaa. Onneksi messuilla oli kuitenkin mukana jokunen ihan helmi sisustusyrittäjäkin. Meidän kotiin löysin Johtoi-verkkokaupan osastolta hauskan valaisimen, joka sopii erinomaisesti esikoisen huoneeseen niin värinsä kuin monipuolisuutensa vuoksi. Esikoinen on sen verran ahkera vaihtamaan huoneensa sisustusta ja järjestystä, että se tekee valaisimien kiinnittämisen vähän työlääksi. Tämä uusi valoroikka on helppo heittää aina uuteen sijaintiin sitä mukaan kun huonekalut vaeltavat ympäri huonetta. Meille tuo roikka lähti lilan värisellä kangasjohdolla messuhintaan 80 euroa.

Edison hengailee

Gumbostrandista ostamani betonivalaisin hengailee nyt katossa. Valaisimen paikaksi valikoitui ruokailutila. Toistaiseksi valaisin on ripustettuna ikkunan eteen. Valaisin sopiikin tunnelmalliseksi ikkunavalaisimeksi ihan kivasti, sillä se antaa valoa vain suoraan alaspäin.

Valaisimen sijoittaminen ikkunan eteen tarkoittaa kuitenkin sitä, että se on hieman hankala kuvata ikkunaa vasten, joten laitoin tähän nyt vain tälläisen lähikuvan sivusuunnalta. Edison pääsee varmasti taas lähitulevaisuudessa mukaan ruokailutilakuviin, jotka on kuvattu vähän laajemmasta perspektiivistä.

This One's for Edison

Eilisessä Gumbostrand -postauksessa mainitsin hankkineeni uuden valaisimen, joka on tehty betonista. Minua sykähdyttää edelleen hehkulampun klassinen muoto, vaikka hehkulampusta olemme jo luopumassa. Kaiken kaikkiaan hehkulamppu on ollut valtavan hieno keksintö. Nyt joudumme vain miettimään uusia ja energiataloudellisempia vaihtoehtoja valon tuottamiseksi. Onneksi osa halogenipolttimoista tekee myös kunniaa perinteiselle hehkulampun muodolle.

Tämä Edison-niminen valaisin on siis työstetty betonista, ja se on kerta kaikkisen kaunis muodoiltaan. Musta kangasjohto sopii erinomaisesti valaisimen rouheaan tunnelmaan. Lisäpisteita valaisimelle annetaan myös siitä, että tämä on heti käyttövalmis ostettaessa. Kangasjohdon päästä löytyy uuden standardin mukainen pistotulppa, ja polttimokin oli sujautettu myyntipakkaukseen. Näitä Tove Admanin valaisimia myy siis sipoolainen Gumbostrand Konst & Form.

Electric light - what a great invention! Edison did not invent the first electric light bulb, but instead invented the first commercially practical incandescent light. These days we are letting traditional light bulbs go, and instead using energy saving choices. I still honor the old invention though, and I'm glad that the old shape of the bulb is re-invented as several new products.

Yesterday I bough this new pendant made of concrete. The shape of the pendant is a tribute to the old light bulb. I'm loving the rough beauty of the pendant. This one's for Edison. Thank You!

Make it Double!

Ostin Chrome Bell -valaisimen kotimme rakennusvaiheen aikoihin. Kun muuton aika uuteen kotiin vihdoin koitti, ripustin valaisimen tyytyväisenä peräkammariimme. Sittemmin olen lihotellut säästöpossuani, ja haaveillut mielessäni toisen Chrome Bellin (A330S) hankinnasta. Tavoitteena on ollut ripustaa nämä Artekin klassikot pariasetelmaan keittiön pöydän ylle.

Nyt kromikelloja on kaksin kappalein, ja ne muuttivatkin nyt kimppaan ruokailutilaa valaisemaan sekä tarjoamaan silmänruokaa niihinkin päiviin, jolloin valoja ei edes tarvitse laittaa päälle. Täytyy kyllä sanoa, että nämä Alvar Aallon luomukset ovat designinsä puolesta kestäneet hienosti aikaa. Valaisin on vuodelta 1937. Ensimmäisenä valmistettiin valaisimen Golden Bell -versio, joka on aika legendaarinen vaihtoehto sekin. Melkeinpä voisi sanoa, että kultainen versio tätä hopeanväristä vieläkin näyttävämpi, mutta itse olen enemmän hopeisia kuin kultaisia tyyppejä.

Take Me Home!

Kartellin Take -valaisin asettui sängyn viereen pikkuiselle tuolille. Valaisin on minun silmääni ruskea, mutta minulle myytiin se harmaana. Ehkä se on harmaa? Jostain syystä olen mieltynyt tälläiseen kultaiseen lämpimään valoon, mikä tästäkin valaisimesta loistaa. Lampun valossa näkee kyllä myös lueskella, joten ihan pelkästä tunnelman luojasta ei ole kyse.

Valoa kuvassa

No nyt se on katossa! Kävipä sillä tavalla hassusti, että ehdin jo muuttaa huonekalujen järjestystä tätä valaisinta odotellessa saapuvaksi. Alkuperäinen ajatus valaisimen sijoittelusta ei siis ihan nyt mennyt nappiin, mutta ei se mitään.

Tänään sohva ei kuitenkaan matkusta minnekään, ja valaisinkin saa kokeilla asumista nykyisellä paikallaan. Valaisin on kyllä hauska, ja ripaus vihreää on mukava lisä. Muuten meillä on viime aikoina menty aika pelkistetyllä värimaailmalla. Poissa ovat kevään pastelli-ilot. Itse asiassa olen hieman miettinyt tummaa tapettia myös ruokailutilan seinälle, ja se entisestään veisi olotilan ilmettä vakavampaan dramaattisempaan ryhdikkäämpään suuntaan.

Voihan nenu muuten, kun tuo sohvan möhkäle voi välillä nyppiä mieltä. Ihan viimeksi mietin, että tempaisen sohvan alta puiset jalkakappaleet pois, ja möhkö saisi laskeutua lattian pintaan. Se voisi parantaa sohvan ulkonäköä prosentin verran.

Muista osallistua myös kivaan kalenteri 2013 -arvontaan tästä!

Valopää

Uudessa kattovalaisimessa on aika iso varjostin. Varjostimen vihreä sävy on oikein syvä ja näyttävä. Iltahämärässä otetussa kuvassa se ei oikein tule esille. Ehkä sitten kun valaisin roikkuu omalla paikallaan katossa saa paremmat kuvatkin napattua.

Habitare 2012

Pienet kuvaterveiset Habitaresta! Kiinnostavinta nähtävää tarjosivat näytteilleasettejat, joilla oli valaisimia valikoimissaan. Pidin myös Trash-design osaston ideoista. Muutenkin messuilla oli paljon nähtävää, eli Habitaressa kannattaa ehdottomasti piipahtaa! Ai niin, ja Habitaressa on myös monien eri oppilaitosten edustusta paikalla. Mahdottoman hienoja protoja on esillä, ja osa noista on jo päässyt ihan tuotantoonkin asti.

Bongailin messuilta hauskoja, tyylikkäitä, ihania ja kekseliäitä valaisimia. Laitan niistä erillisen postauksen myöhemmin. Kiitos vielä myös messukutsun lähettäneelle design verkkokaupalle, jonka valaisin valikoima oli myös erityisen kiinnostava.

Lampun henki

Ananaksen muotoisesta pahvipakkauksesta paljastui valaisin nimeltään Bright Sprout. Yksinkertaisuudessaan valaisin koostuu kangaspäällysteisestä johdosta ja lampun kannasta, joka on puuta. Lampun henki riippuu siitä millaisen polttimon kantaan lisää.

Tämä valaisin tulee hengailemaan meidän peräkammariin, kunhan se jokin eli valaiseva osio on myös hankittuna.

Edit: Bright Sprout -valaisimia möi ainakin Fab.de!

Kiinnitä mut!

Clas Ohlsonilta hankkimani valaisimet* odottavat vielä kiinnitystä. Lampuissa on onneksi pitkät johdot, jotta saan valaisimet roikkumaan juuri oikeaan kohtaan keittiön tason yläpuolelle. Nuo mustavalkoiset kangasjohdot ovat muutenkin melkoisen viileän näköiset. Kiinnittäminen kipsilevypintaan vaatii vain oman ponnistuksensa. Mikään ei pysy paikoillaan, jos ei suunnittele ja proppaa kunnolla. Näille lampuille tarvitaan kattokoukku, ja asentaminen onkin venynyt oikeastaan siksi, että unohdan aina vain käydä hakemassa lisää erikokoisia kiinnikkeitä.

Muitakin kiinnitysjuttuja on jonossa. Toisaalta on ollut ihan hyvä miettiä tiettyjä taulu- ja seinähyllyripustuksia hiukan pidempään. Ei tule sitten niitä turhia reikiä seiniin ihan heti kättelyssä. Yksi projekti pitäisi kuitenkin saada vietyä loppuun, ja se on muutaman silikonisauman viimeistely keittiössä sekä kylpyhuoneessa. Kyseessä ei ole erityisen märkäalttiit kohteet, vaan pikemminkin sellainen silmää palveleva viimeistely. Jos näitä viimeisiä ponnistuksia kovin kauan lykkää edemmäs, niin lopulta unohtuvat varmaan kokonaan.

Lumipyryn ja tuulen kolistellessa ulkona tulee mieleen vielä yksi juttu - lumikola on vielä hankkimatta! Aika pitkään tässä tuli pärjättyäkin ilman sitä.

* North Light lampunpidike ja johto, hinta 6,50 | Iso hehkulamppu Glob 3,95

Valo ja Lintu Oy

Tukholman ostin Ikeasta. Unelmoin silti Muuton Cosy in Grey -valaisimesta. Ehkä se tulee toisen senkin päälle eteiseen. Jostain syystä lasi ja läpinäkyvyys viehättävät minua valaisimissa. Valon lisäksi silloin leikitään myös muodolla.

Jostain mystisestä (tai sitten ihan vaan arkisesta) syystä ostin myös lasilinnun kirpparilta. Lintu tuntui vaan niin oikealta valinnalta. Kerrassaan kummallista. Minulla ei ole koriste-esineitä entuudestaan. Nyt se tipu sitten pönöttää Tukholman vieressä, ja sopii sakkiin ihan hyvin. Toivottavasti nämä lintuhankinnat olivat nyt sitten tässä.

Hmm. Muutama viaton (joulu) koristekin on kierähtänyt pöydälle. Pikku hiljaa hiipii talven odotus tupaan.

Valaisin uutuuksia (ihanuuksia)

Fatboy on siirtynyt säkkituoleista myös valaisimien suunnittelun puolelle. Upea Rockcoco kattovalaisin tulee myyntiin myös Suomeen tämän vuoden loppupuolella. Moderni versio barokki-valaisimesta ilahduttaa ainakin minua. Tälläinen toisi näyttävyyttä pelkistetyn kodin sisustukseen. Fatboyn sivustolla luvataan, että Rockcoco kestää hyvin myös ulkoilmassa. Tämän voi ripustaa siis vaikka puutarhan tai terassin piristykseksi.

Olisi hauskaa, jos tuon Rockcocon johdotuksen saisi vielä muutamassa eri värissä. Musta johdotus helpottaisi ainakin valaisimen sijoittamista erilaisiin väritunnelmiin. Täytyy kuitenkin laittaa tämä valaisin uutuus hankintaharkintaan.

Uusimman Avotakan (9 / 2011) Habitare-vinkeistä löytyy myös todella hauska tuttavuus. Habitaren Trash Design -näyttelyssä on mukana Anna Nygårdin Säle-valaisin, joka on rakennettu käytetyistä sälekaihtimista. Hieno idea ja upea toteutus! Tästä kattovalaisimesta minulle tulee mieleen hieman Tord Boontjen Midsummer Light, sillä kummankin valaisimen materiaalissa on mukavaa keveyttä. Säle on tosin näistä se oivaltavampi.

Säle-valaisimen näkisin mielelläni meidän uudessa kodissa vaikkapa eteisen katossa ja vieläpä kaksin kappelein. Ehtisipä vielä Habitareen katselemaan tätäkin tuotetta ihan livenä, ja näkisi samalla myös muita kiinnostavia design-uutuuksia sekä kekseliästä kierrätys designia.

Olen muutamasta julkaisusta bongannut myös Artekin uutuuksia. Bright White -sarjasta löytyy esimerkiksi tyylikäs kirkasvalototeutus Bright White 1. Toisaalta, kun Artekin tuotteita alkaa selailemaan, niin kieltämättä katse kiinnittyy myös noihin ikiaikaisiin suosikki riippuvalaisimiin, kuten Alvar Aallon A110-lamppuun.

Uuteen kotiimme on tulossa tietysti valaisimia nykyisestä kodista. Niiden lisäksi olen hankkinut jo jokusen uuden valaisimen sekä pari lamppua myös käytettyinä. Artekin Chrome Bell odottaa myös ripustamista uuteen kotiin. Mahtuisi tuonne sekaan vielä kuitenkin myös muutama uusi tulokas. Säle-valaisinta täytyy ainakin harkita ihan tosi tarkoituksella. Rockcocoakaan ei sovi unohtaa, ainakaan jos kaipaa jotakin näyttävää yksityiskohtaa kodin sisustukseen.

Säle-valaisin © annanygard.com
Rockcoco © Fatboy

Kestävä suhde

Tilaamani A330S oli saapunut Porvoon Vepsäläiseen. Tämä on siis tuttavallisemmin Chrome Bell -valaisin. En taida raaskia avata laatikkoa, vaan odotan ripustamisen kanssa meidän uuden kodin valmistumista. Toisaalta voisi olla hyvä testata valaisimen toimivuus nyt eikä kuukausien päästä.

Samalla kun hain Chrome Bellin, jouduin palauttamaan syksyllä hankitun Block-valaisimen kauppaan. Block Amber on valaissut pimeitä talvi-iltoja ihan siinä missä kynttilätkin, mutta nyt se sitten loppui. Toivottavasti saan ehjän version pian tilalle. Jotenkin vielä ymmärrän erittäin edullisten valaisin hankintojen suhteen sen, että käyttöikä jää lyhyehköksi, mutta sitä vastoin vähän kalliimpien hankintojen odotan kestävän aikaa. Ihan niinkuin tuossa Artekin boxissa mainostetaan: "Buy now, keep forever". Aikaa kestäviä lamppuja ja laitteita, saako niitä edes rahalla?

Ja sitten hyppäys raksalle! Tontillani on jo kaksi kaivuria, mursketta ja suodatinkangasta. Rakennuslupa on minulle (kuulemma) postitettu tänään. Valmiinanne, paikoillanne... hep?!

Olen räpsäissyt muutaman kuvan viime päivien hiekkalaatikkoharrasteista kännykän kameralla. Lisää temmellystä tontilla on luvassa huomenna heti aamusella.

Madonna saa tunnelmoida tähän loppuun. "This used to be my playground..."

Sisustajan varaslähtö (lausutaan ale)

Nyt sisustetaan siis sitä taloa, jonka rakentamista ei olla vielä edes aloitettu. Tontilla on metri lunta, ja hyvä niin. Eipähän roudi ihan maan ytimiin asti. Pohjapiirroksia ei ole vieläkään näkynyt (kuulemma tekeillä), ja intoa seesteiseen odotteluun on ihan liikaa. Näinpä siis kohti alennusmyyntejä ajatuksena löytää jo valmiiksi uusia valaisimia, kenties verhoja ja mattojakin. Huoneiden määrän lisääntyessä tulee myös mööbeleiden määrän lisääntyä (matemaattinen tosiasia).

Kodin ykkösestä löysimme Violetin sävyiset verhot ja musta-kromin kattovalaisimen esikoisen huoneeseen. Tästä ei ole montaakaan päivää, kun neiti Violetti seisoi keittiössä punasipuli kädessään ja huudahti: "Tässä on värikartta minun tulevaan huoneeseeni!" Nuorimmaisen huoneesta on ilmeisesti tulossa jotain omenan vihreän ja oikein vaaleanpunaisen välillä. Teimme hänen huoneeseen yhden mattolöydön Ikeasta. Haimme samalla myös Ikean uusimman keittiöesitteen, jotta tuota keittiösuunnitteluakin pääsee aloittelemaan.

En yleensä valitse itselleni vaalean sinistä vaatetukseen taikka sisustukseen, mutta nämä Ikean pienet espresso kupit lautasineen olivat aivan liian sievät, joten olin pakotettu ostamaan ne mukaan. Yleisesti ottaen sellaiset perinteiset valkoiset espresso kupit ovat kauneimmat, mutta olen kerran löytänyt hauskat munakoison värisetkin. Vaihtelu virkistää? (Ainakin jos on vahvat kahvit kupissa!)

Meillä on huomattavasti vähemmän kupposia kotosalla kuin yllä näkyvässä kuvassa. Olen tuon kuvan kerran ottanut eräässä kahvilassa, jossa kuvasin kyseiselle yritykselle markkinointimateriaaleja.

Sarjassamme itselle epätyypillisiä värivalintoja: yllä näkyvä Harri Koskisen Block-valaisin on suosikkini. Olin Blockista haaveillut jo aikani (perus kirkkaana, punaisella johdolla), kun tämä meripihkan sävyinen yksilö osui silmiin Porvoon Vepsäläisellä. Virallisesti taitaa kulkea nimellä Block Amber. Block muutti meille, ja on viime keväästä asti ilahduttanut iltojani kauniilla valollaan ja ulkomuodollaan. Taidan olla muutenkin vähän pöljä valaisimien perään, mutta yleensä ihailen niitä etäältä. Ihan kaikkea ei tarvitse sentään omaan kotiin saada, mutta mukavahan se on haaveilla. Onko sinulla joku valaisin tai muu sisustustuote, jonka joskus haluaisit vielä omaan kotiisi?