Pieniä karkaamisia

Syksy ei vaan ole minun vuodenaikani, mutta tälläisinä aurinkoisina päivänä tykkään hivenen myös kesän loppumisesta ja luonnon valmistumisesta talven varalle. Tänä vuonna ruska ei ole kovin näyttävä ainakaan meidän nurkilla. Hehkuvat värit ovat latistuneet nahkean keltaisiksi, tosin muutama puu esiintyy myös näyttävimmissä väreissä.

Karkasin tänään parin tunnin vapaalle kameran kanssa. Kävelin vanhan Porvoon kaduilla, ja piipahdin vaihteeksi kahvilla Café Onnissa. Onni ei petä koskaan. Siellä on aina ihanaa suolaista ja makeaa tarjolla.

Pienen kahvihetken jälkeen ajelin kotia kohti hymyssä suin. Sitten jaksoinkin taas vetää maalarin kamppeet niskaan ja urakoida olohuoneemme maalauksen valmiiksi. On aina yhtä juhlava hetki, kun maalipinnat tulevat valmiiksi, ja saa poistaa muovit ikkunoista. Meillä on muuten älyttömän isot ikkunat!

Oletko Sinä syksyihmisiä? Minä haen inspiraatiota syksyn ylitykseen kynttilöistä, ulkoilusta ja mielekkäästä puuhailusta. Näistä apukeinoista huolimatta syksy pysyy vuodenaikojen jumbo-sijalla. Kaikkein kauneinta on ajatella kuumaa rantahiekkaa ja kirkkaana välkehtivää merta. Unelmoinko jo kesästä...