Mikä siinä lieneekään, että sininen väri on alkanut tavalla tai toisella hiippailla meidän ovesta sisään? Onko se tämä aika vuodesta, kun siniset hetket valuvat pimeyteen, vai kenties taas joku muutoksen tuuli elämässä? Tämä maljakko houkutteli minut luokseen syksyllä Loviisanseudun keräilijöiden messutapahtumassa. Samaisesta tapahtumasta ostin hauskan vanhan julisteen, joka sopii kodinhoitohuoneeseen. Kehyksen julkkaria varten ostin Ikeasta, mutta vielä puuttuu se ripustaminen.
Kuvan maljakko vie ajatukset lapsuuteen, vaikka meillä ei kotona tälläistä ollutkaan. Jotain hyvin tuttua tässä on silti. Ehkä jollakin naapurilla oli vastaavanlainen esine kotonaan.
Onko sinulla astia- tai huonekalumuistoja lapsuudesta? Tai oletko jopa perinyt tutuilta ja sukulaisilta kivoja kodin tarvikkeita? Minusta tälläisiä vaaseja ja muita käyttöastioita on hauska bongailla myyjäisissä, kirppareilta ja markkinoilta. Kovin suuria summia en ole kuitenkaan valmis löydöistä maksamaan. Jos hintalapun hinta hirvittää, niin jätän ostoksen suosiolla seuraavalle onnekkaalle.
On useitakin astioita, maljakoita ja lasivaaseja joista tulee mun mummola mieleen. Joitakin näistä "helmistä" olenki sitten perinyt isovanhemmilta ja keltaiset kastehelmi-lasit odottavat vielä meille pääsyään ;).
VastaaPoistaolen onnekseni saanut äidiltäni ja mummoltani niitä lapsuuden muistojen astioita. Ei välttämättä antiikkisen arvokkaita, mutta tunnearvoa sitäkin enemmän.
VastaaPoistaMukavaa viikonloppua!
Saila: Vau, keltaiset kastehelmet kuulostavat kauniille :) Minulle toi ystäväni kerran vihreitä kastehelmi jälkiruokakippoja. Hän oli ominut ne miehensä isoäidin pesästä. Oli vaan tuumannut, että "Anne tykkää vihreästä". Ja näin ne päätyivät minulle.
VastaaPoistaKotomon Taina: Ei ehkä antiikkisen arvokkaita, mutta näyttäisi siltä, että 50/60-luvun lasitavara alkaa olla myös hinnoissaan tuolla myyntipisteissä. Ja tietysti niitä muistoja ja tunnearvoa sitäkin enemmän!
Hyvää viikonloppua!
Anne, juuri tuon näköisiä muistoja, mutta yleensä ne olivat käyttösineitä eli sokerikkoja ja kermakkoja.
VastaaPoistaSiniselle et voi mitään! Minä kadotin sen kokonaan yläkerrasta ja sitten tapahtui jotain kauheaa: Mies oli työmatkalla ja lähdin viikonloppuna huonekalumyymäläkierrokselle naapurin rouvan kanssa. Ennen kuin olin kotona, olin ostanut hemmetin kalliin VAALEANsinisen soffan. Siinä ei auttanut muu kuin sitten sävyttää kaikki muu sillä, minkä kanssa sininen on naimisissa eli ruskealla. Rouva, joka oli mukana oli muotisuunnittelija ja hän sen keksi. Nyt on tuotu olkkariin valkoista paljon ja suvella rohkeasti sinisen kanssa limenvihreää. Joulun aika on ongelma, mutta ei tässä nyt auta.
Rrrrrrrrrakastan turkoosia, mutta se on onneksi alakerran vierasmakkarissa ja takkahuoneessa.
Toki oma, se kaikkein pehmein fleecehuopani on sininen;-)
Onko se kuitenkin sieluväri, halusit tai et. Minä myönnän, että minun sieluvärini on turkoosi!
Onko tuo pullo Kastehelmisarjaa? Minulla on siitä sarjasta jotain kellarin hyllyillä, jonne tunkean tavaraa, kun haluan tilaa hengittää. Pois en tietenkään heitä.
Leena Lumi: Turkoosi on kyllä ihana, ja minulle se on kesän ja kevään väri siinä missä ruohon vihreäkin. Juuri nyt ajattelen jostain syystä myös keltaista. Ehkä vuodenajat sekaisin niinkuin luonnollakin on koko ajan lämpömittari pysyy plus kympissä...
VastaaPoistaPullo on Riihimäen lasin tuotantoa, joten ei ole Kastehelmeä vaikka pallukkaista pintaa tuossa onkin.
Ai kun olisi sen verran (enemmän) säilytystilaa, että voisi vaihdella sisustusfiiliksiä pientavaroilla.
Jos kiinostaa kerätä lisää...pullo on mun mielestä Grapponia, suunnittelija Nanny Still =D
VastaaPoistaHeini: Grapponiaahan se onkin tosiaan! Hassun kuuloinen värisävy neodymi löytyi myös hakukonetuloksena. Aika usein tykkään muuten Nanny Stillin tuotannosta, myös niistä linjakkaista ja sileäpintaisista.
VastaaPoistaKiitokset Heini vinkistä! :)