Saako tulla?

Meidän Ricalla on joitakin hassuja maneereja, jotka luultavasti johtuvat tarhalla eletystä vaiheesta. Rica on vahvasti lauman jäsen, ja koittaa tietysti ymmärtää ihmisten tapoja, ja omaksuu perhe-elämää päivä päivältä paremmin.

Jos Rica ei ole ihan varma jostain jutusta, niin hänen ratkaisunsa on ottaa varovaisesti, eikä varsinkaan joutua silmätikuksi. Näinpä saamme välillä kannustaa ja houkutella häntä tekemään "rohkeita juttuja". Muutama päivä sitten Rica ei uskaltanut tulla oven raosta toiseen huoneeseen, kun ovi ei ollut tarpeeksi paljon auki. Aikansa kurkittuaan ja kannustusta saaneena hän vihdoin pökkäsi kuonolla ovea hieman enemmän auki, ja pujahti aivan mestarina huoneesta toiseen. Osasin! Uskalsin!

Sunnuntaisia hetkiä

Kamera on kaapannut muutaman pysäytyskuvan sunnuntaista. Ihana auringonpaiste inspiroi ulkoilemaan ja nappailemaan kuvia myös sisätiloissa. Muuten sunnuntaihin on kuulunut pieniä herkkuhetkiä, toimistohommia, lötköilyä, kyläilyä, autonpesua ja kaupassa käyntiä.

Kuvissa esiintyvä turilas osaa sunnuntaisen asenteen ja elämän. Parhaillaan tuo hömötintti harhailee telkkarihuoneen verhon takana ja metsästää ilmeisesti kevään ensimmäistä kärpästä. Muuten Rica on nauttinut hankikannosta (voi riehua pellolla), vetänyt päikkäreitä erissä, leikkinyt pehmoleluilla, rouskutellut muonaa ja halitellut kotiutuvia tyyppejä.

Pääsiäinen ei ole ainakaan vielä vallannut kotiamme. Varpujen virkaa tekee tosin muutama magnolian ja mimosan oksa, joten siinähän nuo ensi viikon juhlavat kuviotkin on jo mallailtuna.

Pari huokausta ja kohti uutta viikkoa! Have a good one!

Vadelmahillo ja leipä Cafe Postres, Porvoo

Vuosipäivä

Pörröinen tyttö nimeltään Rica on kuulunut meidän perheeseemme nyt tasan vuoden. Vuosi sitten pallero ilmestyi Vantaan lentokentälle Romaniasta Kodittomien koirien ystävä ry:n kautta. Koiran ulkonäkö on muuttunut hieman vuoden aikana. Tullessaan hän oli kaiketi noin 10 kuukauden ikäinen, ja nyt lähennellään jo kahden vuoden kunnioittevaa (teini)ikää.

Yhteinen taipaleemme alkoi perus rutiinien opettelulla. Sisäsiisteys saavutettiin melko nopeasti ahkeran ulkoilun merkeissä. Hihnassa kävelyn opetteluun meni enemmän aikaa. Ensin haastena olivat erilaiset pelot ja arkuus. Rohkeuden ja luottamuksen kasvaessa taluttamiseen toi uuden näkökulman reipastuneen koiran säntäily ja varomattomuus. Rescuekoiran adoptointiin oli onneksi saanut hyviä ohjeita, ja osasimme siis varautua ja olla valppaana ulkoilutustenkin suhteen.

Tällä hetkellä ulkoilu sujuu ihan kivasti. Itse toivon vielä Ricalle nykyistäkin sujuvampaa "lenkkivaihdetta" eli toivon osaavani opastaa hänet hyvään matkavauhtiin varsinainen lenkkeily mielessä. Tarkoitus olisi siis tehdä pieni ero tarpeiden tekemisen ja Ricasta aina yhtä kiinnostavan nuuskuttelun sekä hyvän lenkkivauhdin välille. Tästä hyötyisivät ja nauttisivat varmasti kumpikin yksilö taluttimen eri päissä. Rica on erittäin energinen koira, ja hän kaipaa liikunnallista aktiviteettiä ja tietysti myös kivaa tekemistä sisällä perheen kanssa. Hän osaa onneksi myös tutkailla lelujaan yksin sekä tehdä luutöitä.

Muihin koiriin Rica suhtautuu uteliaasti, mutta myös tapauskohtaisesti arasti. Jos Rican mielestä vastaantuleva toinen koira on epäilyttävä tai pelottava, hän pörhistää turkin ja haukkuu vastaantulijan. Itse näkisin, että nykyinen käytös on merkki toisaalta parantuneesta itseluottamuksesta, mutta myös taustalla olevasta varovaisuudesta. Ihan alussa Rica ei päästänyt ääntäkään muiden koirien suhteen.

Ihmisistä Rica tykkää ja haluaa mielellään ystävystyä. Ihan ensi tapaaminen tapahtuu hänen puoleltaan hieman varovaisin askelin, mutta hetken päästä rapsutuksia ollaan pyytämässä aktiivisesti. Rican suosikki ihmiset ovat perheemme teini-ikäiset tyttäret, joiden seura on aina yhtä suloista.

Nyt täytyykin lopetella, kun tuo päivänsankari toi lelulampaan työpisteelleni ja tökkäsi merkitsevästi nokallaan. Nyt pitäisi vähän huvitella yhdessä.

Välillä

Etäpäivien ja tietysti tavallisten kotipäivien karvainen seuralainen osaa ottaa välillä rennosti, välillä hän yrittää ymmärtää ja toisinaan taas pelleilee ja hassuttelee. Alemmassa kuvassa Rica esittelee juurinkin huumorintajuaan. Rica on päätellyt ilmeisesti olevansa hauska tyyppi kellimällä selällään ja tekemällä hassuja ilmeitä. Näitä ilmeitä katselin tänään sivusilmällä osallistuessani tiimikokoukseen etänä. On siinä sitten pokassa pitelemistä!

Muistakaa tekin välillä hassutella. Näin se arki rullaa astetta lennokkaammin.

Voittoisat x 3

Kiitos ja anteeksi! Tässä tulee nyt vihdoin voittajia jo jokunen päivä päättyisiin arvontoihin. Erikoiskoira Affe -kirjan voitti itselleen kommentti

Marja-Liisa 21.9.2015 21.05

Onpa lupaavanoloinen satukirja, tästä on varmasti iloa niin aikuiselle luin lapsellekin. Mielelläni tutustuisin erikoiskoira Affeen :)
postin.tuomaa@gmail.com

 Herttasen sponsoroimat lahjakassit voittivat itselleen seuraavat kommentit

Home by J 13.9.2015 12.02

Täälläkin ollaan ehdottomasti mukana! :)
-Jutta-

Sari/Casa Mimi 25.9.2015 8.35

Joku päivä mulla pitää olla aikaa ja ajelen sinne <3. Nyt olisin mukana vain näin arvonnassa.

Onnea voittajille! Meillä pikku hiljaa hiljennytään perjantai-illan "huumaan" eli löhöilemään. Huomenna tarina jatkuu tietysti sisustuspäivän merkeissä herttasen puodilla Loviisassa. Lahjakassihaasteesta jäi muuten kolme kassia ylitse, joten ne voin jakaa edelleen ensimmäisille sisustuskaupallani ilmoittautuneille bloggaajille.

Edit: Voittajat voisivat laitella osoitetietoja tulemaan sähköpostitse minulle (raksanne ät gmail com). Kiitoksia!

Sunny Sunday

Lähdimme koiran kanssa aamulenkille seiskan tiennoilla. Lämpöä oli mittarissa noin neljä astetta. Aurinko alkoi näihin aikoihin sen verran hyvin jo lämmittämään, että ensin peltojen ja meren ylle työnsi paksummalti sumua, mutta hetkisen päästä sumu alkoi jo pakkautumaan varjopaikkoihin sekä notkelmiin. Aurinkoisissa kohdissa ilmassa pirskahteli miljoonia pieniä vesipisaroita aamusumun antaessa periksi auringon lämmölle.

Kuljimme tuttuja metsäteitä ja kävimme kurkkimassa muutamia uusiakin polkuja. Kuvauksellisia kohtia oli jälleen tarjolla runsaasti, ja kaivoinkin kameran repusta esille vähän väliä. Koira on jo tottunut kamera-assistentin arkeen ja odottaa kiltisti sen aikaan kun saan kuvan napattua. Sitten pistetään taas menovaihde silmään ja jatketaan eteenpäin.  Niityillä ja niitetyillä pelloilla on lupa riehua, ja se on erityisen mukavaa Rica-koiran mielestä.