Tuulispäivän teehetki

Perjantai pulkassa! Tytär valmisti intialaistyyppistä ruokaa, ja nyt syötyämme muhin tyytyväisenä pienen viinilasillisen jämän kanssa koneella.

Kameran kortille taltioitui tänään iltapäivästä mukava teehetki. Maria Kalmi Photographyn -kotipaikalla oli tänään pieni pop-up kahvila, jossa vierailin lähinnä siis teehetken merkeissä. Aiemmin olen käynyt Marian yhden päivään kamerakurssilla, ja täytyy kyllä sanoa, että niillä opeilla siirryin puoliautomaattikuvauksesta ihan manuaaliasetusten näpertelyyn. Muutama selkeä ja konkreettinen kameraoppi on parempi kuin säkillinen teknistä jargonia, josta on vaikea napata kiinni ilman näppituntumaa. Eli jos haaveilet myös kivasta päivästä valokuvaukseen hurahtaneiden seurassa, niin seurailepa Marian valokuvaussivuja Facebookissa.

Mutta takaisin siis tähän päivään: Maria on perheineen raivaillut pikku hiljaa maalaispaikkansa rakennuksia, ja ihan hiljattain vanha traktorisuoja on muuntautunut kauniiksi hieman ranskalaistyyliseksi kahvittelutilaksi. Maria on ilmiselvä esteetikko ja mainio ideoija erilaisten asetelmien tekemiseen. Sillä aikaa kun hauduttelin teekupissani "lohikäärmeen huokausta", niin sain samalla nauttia kauniista kuvakulmista mihin päin vain keksin katseeni (kamerani) kääntää. Voi kauneutta!

Loviisan suuntaan takaisin huristellessani mietiskelin vanhojen talojen tunnelmaa. Tien vierustojen pihapiirien vilahdellessa auton ikkunan ohitse konkretisoitui myös se, että Loviisa on toden totta kylien kaupunki. Se olisi hyvä pitää mielessä myös alueen ja kaupungin kehittämismielessä.

Onneksi Loviisanseutu tuntuu vetävän puoleensa uusia tulokkaita ja myös luovien alojen osaajia, jotka voivat järjestää työnsä sekä arkensa myös kasvukeskusten laitamille.

Still hanging (here)

Täällä vielä. Vaikka uuden blogin aloittelu on ollutkin mielessä, ja jopa hieman toteutuksessa, ei valmista tunnu syntyvän. Ongelmallista on lähinnä domain-nimen "keksiminen", eli hyvän nimen ja vieläpä vapaan sellaisen kartoittaminen. Haluaisin löytää kivan bloginimen, ja saada sille oman domainin lisäksi myös samalla nimellä insta-tilit sun muut. Ei ihan pala kakkua näinä aikoina!

Samoin hengataan vielä nykyisessä kodissa, eli myynti / ostotapahtumat eivät ole vielä käynnistyneet, mutta häilyvät kyllä tuossa ihan hipaisun päässä. Arkinen aherrus häiritsee edelleen sen verran paljon näitä muita mietteitä ja suunnitelmia, että hommat nytkähtelevät pätkien liikkeelle.

Muutosten hyökyaaltoja odotellessa voi nyt pikku hiljaa orientoitua juhannukseen, ja nauttia luonnon kukkaloistossa. Parin päivän välein tulee kivoja kimppuja vaihdeltua kotosallakin maljakoihin. Luovatpa nuo mukavaa tunnelmaa kodin sisustukseen.

Hyvää juhannusta!

Sivupöydän uudet seikkailut

Rullaava sivupöytä löysi uuden parkkipaikan pieneltä seinänpätkältä, johon mahtuu juurikin ripustamaan 40 x 60 cm kokoisen julisteen. Tällä kertaa kehyksiin on päätynyt chevron-kuvioinen graafinen printti, jonka mustavalkoinen värimaailma on kesyttänyt hieman myös kärryyn päätyneiden kynttilänjalkojen ja piensisustustuotteiden sävyjä.

Iittalan Lantern-kynttilälyhty on näyttävä kirkkaalla lasilla. Pienempi ruskea versio on tarkoitettu tuikkukynttilälle, ja se tekee seuraa Design House Stockholmin valikoimasta löytyvälle Block-valaisimelle. Lanternia ja Blockia yhdistävät suomalainen taitava suunnittelija Harri Koskinen. Hänen designissaan on sitä jotain, joka vetoaa minuun luonnollisella yksinkertaisuudellaan. Koskisen työpöydältä on syntynyt myös Cosy in Grey -pöytävalaisin, jonka ottaisin mielelläni yöpöydälleni.

Sivupöydän mustia elementtejä ovat Svaneforsin tuoksukynttilä, pieni musta nallekarhu (IKEA) ja loviisalaisen käsityöläisen tekemä kynttilänauha.

Sunnuntaikävelyllä Porvoossa & kahvihetki Cafe Postrésissa ♥

Entinen kotikaupunkini Porvoo on se tutuin paikka maailmassa minulle. Kaupungin kujat ja oikopolut ovat tuttuja kouluvuosilta, ja edelleen kaupungilla kävellessä saa huikkailla "moikkia" vanhoille tutuille. Vanhan Kaupungin puolella vierailen myös mielelläni aina silloin tällöin. Tunnelmalliset katunäkymät ja kivat kahvipaussipaikat houkuttelevat viipymään hieman pidempäänkin.

Sunnuntaikävelyllä suuntasin siis vaihteeksi Vanhan Porvoon lumisille kujille, ja tallensin muutaman kuvankin muistoksi. Maukkaan kahvipaussin vietin Cafe Postrésin puolella. Tarjolla olisi ollut sunnuntaibrunssiakin, mutta päädyin nauttimaan tuhdin lohileivän ja pienen pannullisen vahvaa kahvia.

Siivouspäivä

Siivouspäivä on hyvä päivä. Ainakin jos inspiraatiota on tarpeeksi, ja siivouksen sivutuotteena kodin piensisustus päivittyy. Samalla kuin kuusi ulkoistettiin, oli kiva samalla pyöräytellä hieman mööbeitä uusille kulmille. Itse pidin muutosta raikastavana, mutta perheemme koira Rica ei fanita uudistuksista, joten siivouspäivä on aina hieman stressaava kokemus. Joten terveisiä vaan tuolta karvakamulta: ruokakuppia ei siirretä metrin verran mihinkään suuntaan! Ja se on varma nakki näin sitten.

Mukavaa uutta (vuotta) viikkoa!

Joulutunnelmia ♥

Onko joulu sujunut leppoisasti? Meillä ainakin on. Aattona aloitimme ruokailut jouluhenkisillä tapaksilla, ja jatkoimme uunilohella lisukkeineen. Kinkkua ja joululaatikoita ei aaton ateriallamme siis nähty, mutta tapaspöydässämme oli kyllä ilmakuivattua kinkkua ja leikkeleitä eri muodoissaan. Tämä lähestymistapa toimi erinomaisesti ainakin tällä kertaa. Jouluähky ei iskenyt, vaikka leffojen ja kirjojen ohessa on suklaakulhojakin ollut esillä.

Meillä esikoinen sai pari päivää ennen aattoa kovan influenssan päälle, mutta onneksi tauti ehti hieman helpottamaan, ja tytärkin jaksoi osallistua perheen joulunviettoon. Tänään elpyminen on ehtinyt jo niin hyvään vaiheeseen, että käväisimme ale-kierroksella, ja juniorit pääsivät kuluttamaan lahjakorttejaan. Teini-ikäisille nuo lahjakortit ovat kyllä oiva valinta, ja näin lahjansaajat saavat varmasti sopivia ja oman maun mukaisia lahjoja.

Joulu näkyy kotonamme muutamina jouluisina kukka-asetelmina, valoketjuin ja olohuoneesta löytyy kyllä iso kuusikin, jossa perinteiseen tapaan kimaltelevat kilpaa eri väriset koristeet vuosien varrelta. Kuusenkoristeiden pääväri vetää punaisen suuntaan, mutta kyllä kuusessa roikkuu vähän sitä jos tätä. Ale-kaupoilta olisi houkuttanut ostaa muutama uusi koriste, mutta ei noille kyllä ole aidosti mitään tarvetta. En myöskään kuulu heihin, jotka jaksavat miettiä etukäteen joulun väriteemaa, ja versioida värivalintoja vuosien saatossa. On silti hauska seurailla somesta millaisia joulun somistuksia ja värisävyjä muut ovat keksineet. Hillityt valkoiset, harmaat ja mustat stailaukset ovat todella kuvauksellisia esimerkiksi instan virrassa, mutta meillä mennään joulukoristeiden suhteen reilulla väripaletilla.

Rentouttavia välipäiviä teille, jotka lomailette! Itse käynnistän sorvin huomenna aamusella, ja sovittelen sitten mahdollisia omia menoja työhetkien väleihin.

Ultima Thule -tuikut

On se luonnonvalo vaan vähissä. Valokuvien ottaminen ei oikein tahdo luonnistua edes muutaman "valoisan" hetken aikana. Kynttilätunnelma on tietysti aina oma juttunsa, mutta kyllä kodin sisustuskuvia olisi kiva napata vaikka sitten hetkellisen auringonpaisteen luodessa otollisemmat olosuhteet sisätilojen kuvaukselle.

Flunssan jälkeinen paluu sorvin äärelle sujui työlampun ohessa myös tunnelmallisessa kynttilänvalossa. Minulla oli tuikut Iittalan ruskeassa Lanternissa ja sen lisäksi Ultima Thule -tuikkulaseissa. Noissa jälkimmäisissä on se tuttu ja ikoninen jään olo ja tunnelma. Ultima Thule -sarjassa on muuten päheä "On the rocks" -lasi, joka olisi kiva lahjaidea viskin (tai muiden lyhyiden drinkkien) ystävälle. Jos kirjoittaisin joulupukille, niin Ultima Thule -viskilasin lisäksi löytäisin Iittalan Storesta monta muutakin tyylikästä design -tuotetta.

Hankin muuten eilen kaksi ensimmäistä joululahjaa. Olen siis ajoissa! Lahjahankinta kohdistui suomalaisen pienyrittäjän palvelutarjontaan. Suomalaista osaamista on kiva ostaa lahjakortin muodossa, ja uskon, että lahjansaajatkin tulevat olemaan innoissaan.

Hei, huomennahan on taas perjantai! Jes.