28.12.2010

Season's eatings

EAT PRAY LOVE.
Elizabeth Gilbertin yllä mainitun niminen kirja on ollut yksi joulusesongin lukemisiani. Samaisen olen nähnyt jo aiemmin elokuvana, joten osa kirjan nautinnosta jäi hieman leffan jalkoihin. Yleensä kirjaversio rökittää leffan mennen tullen, mutta tässä tapauksessa Julia Robertsin ja Javier Bardemin tähdittämät elävät kuvat pistävät kyllä hyvin kampoihin. Kirjassa on tosin muutama tosi ihana oivallus elämästä, ja Italia -osuudessa runsaasti kaikkea ihanaa syötävää!

Turha kai mainita, että syötävä on ollut vähintäänkin sivujuonena kaikessa mitä joulun aikaan on tapahtunut. Siinä missä kirjan tai mukavien sisustuslehtien sivut ovat kääntyneet,  on vieressä ollut jotain pientä hyvää. Jos suklaakiintiö on tullut tilapäisesti täyteen, on vastavuoroisesti ruisleipä ja kraavilohi tulleet hätiin. Vain kierros mustapippuria myllystä ja tilli komeuden koristeeksi. Maistuu!

Varsinainen jouluruoka laatikkoineen ja aamuisine riisipuuroineen oli tarjolla vain aattona. Joulupäivänä kaadoin lasiin hieman punaviiniä ja kurkistelin jääkaappiin. Inspiraatiossa pyöräytin pizzapohjan ja perinteiseen italialaiseen tapaan kasasin pizzan täytteeksi mitä kaapista löytyy - grillattua munakoisoa, valkosipulitäytteisiä vihreitä oliiveja, paprikaa, sipulia, aurajuustoa, tomaattia sekä emmental-mozzarellaraastetta. Tuli vähintäänkin eläydyttyä lukemani kirjan Napolin tunnelmiin, jossa päähenkilö Elizabeth ja ystävätär Sofie maistavat maailman parasta margarita -pizzaa. Minä olen muuten syönyt yhden elämäni huonoimmista pizzoista Italiassa, ja yhden parhaista puolestaan Frankfurtissa. Italialle annan tosin täydet pisteet yhden upean risottokokemuksen merkeissä.

Juhlakausi ei ole onneksi kulunut pelkästään sohvan ja ruokapöydän ympäristössä. Olemme myös luistelleet, kelkkailleet ja ulkoilleet. Sehän tosin lisää ruokahalua...























Välipäivien iloksi ajattelin huomenna muistella yhtä ohjetta hiljaittain ilmestyneestä Pirkka-lehdestä, ja tehdä kyläilijöitä varten vuohenjuustolla sekä punajuuri-perunasoseella täytettyjä pikkusuolaisia. Edellä mainittujen aineosasien lisäksi tarvitaan vain lehtitaikinaa ja timjamia sekä voiteluun halutessa kananmunaa.

Vihersalaattia, sosekeittoa, marjarahkaa. Alkaa ajatuksissa jo ruokalistakin ryhdistäytymään. Viikonloppuna alkaa myös joulu paketoitumaan säilytykseen. Hieman haikeaa, mutta myös uudistavaa. Lupaus melkein keväästä.

Koti 3:lle - Se ruokaisampi rakentajablogi! : )

6 kommenttia:

  1. Tässähän alkaa tulla nälkä!

    Minä olen tänään taas popsinut silli ruisleipiä. Lapset katsovat ihmeissään ja kyselevät, että onko tuo se herring. Dieetti on ollut varsin simppeli: suklaata, kalkkunaa ja sillileipiä :)

    Mua alkoi siinä elokuvassa ärsyttää Julia Robertsin maneerit. En voinut sille mitään, mutta teinityttömäinen käsien viskominen ja elämän etsiminen olivat vain jotenkin liikaa... Musta on kai tulossa vanha :(

    VastaaPoista
  2. Meillä silliä ottaa lautaselle, tai juuri noin ruisleivän päälle, perheen 9-vuotias. Itse saatan joskus maistaa, jos sillin soosi näyttää jotenkin herkulle.

    Hih. Kyllähän päälle nelikymppinenkin voi elämää etsiä, jos ei ole sitä aiemmin tajunnut löytää!
    : ) Tosin Juliahan esitti elokuvassa kolmivitosta. En muuten muista leffan tuottaja ym. kaartia, mutta taitaa Mrs. Robertsilla olla aika pitkälti kanssa sananvaltaa siinä, millainen hänen hahmonsa oli. Ja että Indonesian poikaystävää esittää Bardem.

    VastaaPoista
  3. Mä aloitin kyseisen kirjan lukemisen eilen, leffaakaan en ole nähnyt vielä, odotan innolla..

    VastaaPoista
  4. Hei Mannukka,
    kirja oli minun makuun ihan ok, mutta ei sellainen elämää suurempi kuitenkaan. Tosin joissain kohdissa pidin kirjasta erityisen paljon, mutta osa oli mielestäni taas vähän liirum laarum jaarittelua.

    Leffan kyydissä viihdyin... varsinkin Italiassa!
    : )

    Mukavia välipäivien jatkoja... leffailua & lukemista!!

    VastaaPoista
  5. Tulin vastavierailulle ! Ja täällähän iski heti nälkä...

    Ajattelin itsekin paketoida viikonloppuna joulun pois. Onhan sitä jo vietetty tovi.

    VastaaPoista
  6. Petriina: Joulu on tosiaan ihanaa juhlan aikaa, mutta kun juhlat on juhlittu ja on aika suunnatta ajatukset uuteen vuoteen, jotenkin vain tuntuu siltä, että myös koristeet joutavat jo takaisin säilytykseen.

    Hyvää uutta vuotta!

    VastaaPoista

Kiitos kommentistasi ♥

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...