Joulu livahti tupaan

Kiire on ohi, ja joulu saa nyt tulla. Vaikka askareita on vielä tehtävänä, ei listalla ole mitään elämää suurempaa. Loput valmisteluista tehdään sen mukaan mitä jaksetaan tai halutaan. Tyttäret haluavat ainakin kovasti paistaa pipareita ja koristella ne karamellivärjätyin sokerikuorruttein. Leipomushetki on luvassa huomenissa. Käymme myös ajalemessa pienen tonttuilukierroksen ja jaamme muutaman lahjan. Haudalle sytytetään kynttilät aatonaatto iltana.

Joulukuusi ujuttautui tänä vuonna poikkeuksellisen varhain olohuoneen nurkkaan. Viime sunnuntaina tuuhea puu ilmestyi pihamaalle ja se otettiin miltei samoilla vauhdeilla ihan sisälle asti kuivumaan. Koristeet pääsivät oksille jo eilen. Joulun kauneus asuu vihreässä puussa olohuoneen nurkassa. Meidän kuusessa on värejä, mutta yleisilme jää punaisen ja hopean suuntaan. Niin kauan kun lapset koristelevat kuusen, voi joulupuussa olla hassutuksia ja iloista meininkiä. Koristeiden joukossa on vuosittain jokunen uusi tulokas, ja vanhoja perinteisiä ystäviä. Koristeiden esiin ottaminen säilytyksestä, ja niiden ripustaminen kuusen oksille tuo samalla muistoja mieleen vuosien varrelta.

Vain kaksi luukkua jäljellä kalenterissa! Enkeli on ottanut jo laulukirjan esiin, ja hyräilee Sylvian joululaulua ja muita tuttuja kappaleita. Pian joululaulut soivat tuvassa.

"Ja niin joulu joutui jo taas Pohjolaan, joulu joutui jo rintoihinkin.
Ja kuuset ne kirkkaasti luo loistoaan jo pirtteihin pienoisihin."