14.8.2011

Punainen

Punainen on yksi nykyisistä suosikki väreistäni, ja on ollut sitä myös sisustuksessa viimeiset neljä vuotta. Pienoiset muutoksen aallot tuntuvat kuitenkin rantautuneen, ja perus punainen saattaa joutua luopumaan hieman asemastaan osana meidän kodin värimaailmaa. Täysin tuo punainen tuskin koskaan katoaa meiltä, ja kolmen naisen taloudessa pyykätään välillä ihan punaisia koneitakin. Sävyskaala on tosin tällöin melkoisen laaja kattaen myös pinkit, violetit ja vaaleanpunaiset.

Punainen talo ja perunamaa? Ainakin punamulta ja punaiseksi sävytetyt ulkomaalit sopivat maalaismiljööseen ehdottoman hyvin. Silmä on punaisiin rakennuksiin niin tottunutkin, että talojen väriä ei osaa aina edes kyseenalaistaa, kunnes joku naapuruston talo maalataankin aivan jollain uudella värillä. Uudisrakennuksissa värikirjo on toki paljon laajempi, täällä kun ei ole edes mitään kovin tiukkaa värimaailmaa rakennusvalvonnan puolelta. Omasta uudesta kodista tulee ulkolaudoitukseen suhteen vaalean harmaa, joka sopii myös vanhojen talojen joukkoon. Tonttimme tulevat ulkorakennukset voisivat olla myös punaisia väriltään.















































Punaisen suhteen voisi tietysti sanoa sen j-sanan, mutta ei tässä ehkä tohdi, kun vasta elokuun puoliväliä eletään. Sanon kuitenkin omena tai tomaatti, sillä on punainen myös hyvin syötävä väri.






















Syötävän hyvää alkavaa viikkoa! Jokohan kehtaisin ensi viikon lopulla alkaa esittelemään valmiita nurkkia... on sitä nyhräämistä nyt niin kauan tuolla raksalla päästy tekemään.

6 kommenttia:

  1. Minulla on outo veto punaiseen. En koskaan osannut kuvitella, että kodissani olisi näinkin paljon punaista. Mutta kyllä sen ympärillä viihtyy.

    Punamultaiset, valkopienaiset talot ovat kauniita. Sellaisten talojen täplittämiä maisemia kaipailen aika ajoin.

    VastaaPoista
  2. Johanna: Pikkuiset punamultaiset torpat ja rakennukset ovat osa maalaismiljöötä, tänne ne hyvin sopivat.

    Hassu juttu muuten tuo punainen; pienenä sanoin joka juttuun "sininen", kun kysyttiin minkä väristä haluan. Se taisi kyllä enemmän liittyä siihen, että olin toisinajattelija (miksi aina tytöille punaista ja pojille sinistä...). Mutta nykyään sanon kyllä "punainen" : )

    VastaaPoista
  3. Hih, Sinullakin on ollut kapinavaihe! Minä siirryin punaisesta keltaiseen. Muistan, kun kumpparit piti saada keltaisena. Ja myöhemmin oman huoneen sisustusta. Siinä sitä oli sitten aurinkoinen olo.

    VastaaPoista
  4. Johanna: Juu, taitaa olla sellainen synnynnäinen "minä ite" ja muutenkin vastarannan kiiski diagnoosi : )

    Keltainen! Se on ainakin ihan paras väri sadetakissa ja tuo sillä tavalla iloa harmaaseen sadepäivään.
    Keltaisissa kumppareissa on varmaan ihan sama taika : ))

    VastaaPoista
  5. joulujoulujoulujoulu...rrrrrakastan joulua ja jossain Euroopan metropoliessa on jo joulumarkkínoita. Nyyyyh, kun en sinne nyt pääse.

    Maalsimme aikanaan exän kanssa Teritalomme punamullalla. Tai siis minä sen tein!

    Suosin viininpunaista keittiön verhoissa kai hautaania asti, vaikka muualla valkoiset verhot. se väri taitaa olla burgundi...

    VastaaPoista
  6. Leena Lumi: Hahaa! : ) Ei se joulu-sanan sanominen niin vaikeaa ollutkaan!

    Punamulta on kätevä maali, koska sitä voi sutia aina pakkasiin asti. Minä olen sillä myös maalaillut. Nyt uuteen taloon tulee kuitenkin ihan öljymaalia.

    Mulla on ollut myös punaisia verhoja. Jouluksi laitoin silloin kyllä valkoiset : )

    VastaaPoista

Kiitos kommentistasi ♥

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...