Mahdotonta möllöttelyä sohvan pohjalla suurin piirtein tyynyjen väliin uponneena. Sellaista on viikonlopun vietto täällä meillä. Kuusi on onneksi siirtynyt olohuoneesta takapihalle, ja koristeet menivät takaisin säilytykseen. Sisustus ei kaipaa mitään ylimääräistä, eli yksinkertaiset linjat ja kuviot ovat nyt ajankohtaisia. Jos joskus vielä paistaa aurinko (?!), niin uskoisin, että sydän alkaa taas halajamaan värejä. Nyt ollaan ja eletään hämärässä, pienesti ja sievästi.
Kuvista tosin huomasin jälkikäteen, että kyllä se pieni keltainen pilkahdus taisi löytää tiensä jo tuonne yhdelle pöydälle. Edustakoon se toivoa ja kevään odotusta kaiken tämän pimeyden keskellä.
Akut latautukoon, ja flunssa väistyköön. Huomenna haluan maalata.
Sohva on hyvä paikka! Ihanat kuvat olet ottanut taas :). Hyvää alkanutta vuotta.
VastaaPoistaSohva on ihmisen paras paikka... ainakin välillä :)
PoistaSamoin - mukavaa ja inspiroivaa uutta vuotta!
Samoissa tunnelmissa täälläkin, sohva on ihana paikka uppoutua, mutta täällä jo kaivataan joko lunta tai väriä :)
VastaaPoistaoikein mukavaa lauanta-iltaa ja alkanutta vuotta.
Mulle riittäisi ihan vaikka yksi aurinkoinen päivä tähän väliin, tosin ei se pieni lumetuskaan olisi huono juttu.
PoistaMukavan lokoisaa viikonlopun jatkoa ja hyvää uutta vuotta!
Minulle alkaa kohta riittämään tämä ainainen harmaus ja sateet...en kyllä tiedä mitä sitten teen, kun mitta on täynnä...ehkä kaivaudun syvemmälle sohvan perukoille...:D
VastaaPoistaSama homma täällä, mutta minkäs teet... ei tuo sää tuosta uhkailemalla muuksi muutu :) Tosin tänään aurinko kyllä erehtyi pilkistämään pilven takaa, mutta se kesti vain hetkisen.
PoistaMä niin odotan kevättä. Joka vuosi kevään koittaessa tuntee heräävänsä horroksesta. Sitä odotellessa. Yritetään jaksaa.
VastaaPoistaKevät on ihmisen parasta aikaa :) Minäkin odotan, mutta tyytyisin nyt ensinnä pariin aurinkoiseen päiväänkin.
PoistaYritetään, yritetään... :)