Makroviikot (26.) kannustaa muistelemaan. Miten muisto saa kuvallisen muodon? Itse en kerää juurikaan koriste-esineitä joulukoristeita lukuunottamatta. Muistot ovat näkyvässä muodossa meillä valokuvina ja kivinä. Meillä asuu kivenpyörittäjiä kahdessa polvessa. Minulla taitaa olla vieläkin muutama lomamuisto lapista pienten kivien muodossa. Siitä huolimatta olen yrittänyt toimia kiviportsarina, kun tyttäret kantavat lisää kiviä sisään. "Mutta äiti, tämä on niin hieno!"
Kuvan lasinen enkeli on lapsuusmuisto. Sain enkelin naapurin tytöltä joululahjaksi. Enkeli on pysynyt menossa mukana, ja istuskelee yleensä jossain hyllyn päällä. Jouluisin se saattaa lennähtää kuuseenkin.
Enkeli sai uudenlaisen ilmeen, kun kuvasin sen syksyisen valokuvan edessä. Lehtikuusen kuvasin viime syksynä aurinkoisena päivänä. Muisto siis sekin.
Muistot, joita kannan mukanani ovat myös kuin valokuvia. Jotkut pienet hetket voivat olla myös lyhyt filmejä. Niitä on joskus kiva kelata edes takaisin. Sitten ne voi taas palauttaa arkistoon, ja katsella joku kerta kenties uudestaan.
Ps. Enkeliaihe valikoitui makroviikkojen postaukseksi sattumalta, mutta toisaalta juuri sopivasti, sillä blogiini on tultu tällä viikolla myös hakusanoilla "Enkelin teko".
Kaunis muisto.
VastaaPoistaKauniit värit sait lehtikuusesta enkeliin.
VastaaPoistaKaunis muisto omasta lapsuudesta.
Kaunis kuva ja kirjoitus!
VastaaPoistaLuin päivityksiä taaksepäin. Miten ihanalla mallilla uusi kotinne on! Pienen blogitauon aikana siellä on tapahtunut paljon. Kaunis koti!
Tsemppiä loppurutistukseen!
Arleena: Enkeli on pysynyt matkassa jo reilut 30 vuotta : )
VastaaPoistaSirpa: Lehtikuusi tuli kuvattua todella aurinkoisena päivänä. On siinä sitten sinistä ja keltaista!
Marie Elisabeth's rum: Kiitos : )
Koti on edistynyt, onneksi. Nyt on juuri jännät paikat, sillä vuokra-asunto pitäisi uskaltaa sanoa irti syyskuun lopussa.
Tsempit tulivat perille!
Rakas aarre enkeli, niin paljon on siihen muistoja karttunut vuosien myötä.
VastaaPoistaIhana on muistella myös ilman esineitä, elettyä elämää.
Liplatus: Muistoja on mielessä monia. Jännä muuten se, että miten jotkut asiat jäävät mieleen ja jotkut unohtuvat.
VastaaPoistaUpea ja ainutlaatuinen kerrassaan.
VastaaPoistaTerkuin!
Merike: Kiitokset : ) Ja torstai-iltaiset terveiset takaisin päin!
VastaaPoistaUpeaa ... kauniit värit!
VastaaPoistaTellu: Kiitos!
VastaaPoistaKauniit kullanhehkuiset muistot!
VastaaPoistakaari3: Nyt muisteltiin syksyn väreissä : )
VastaaPoistaIhana muisto! Lapsuusmuistot ovat usein niitä rakkaimpia.
VastaaPoistaSusku tassunalta: Lapsuudesta on paljon hyviä muistoja. Leluja taikka muuta tavaraa ei ole sen sijaan juuri lainkaan.
VastaaPoistaErittäin kaunis valokuva lasienkelistä.
VastaaPoistaTuntuu hämmentävältä, että ei ole muistoesineitä, minun kotini kun on täynnä niitä.
Tanssiva harmaa pantteri: Kiitoksia!
VastaaPoistaMulla on oikeastaan vaan käyttötavaraa, jos nyt esimerkiksi rihkamakorutkin lasketaan sellaisiksi. Ihailen kyllä pientavaroita muiden ihmisten kotona.
Kaunis lasiesine ja upea syyskuva, kera hienon tarinoinnin.
VastaaPoistaTeeTee: Paljon kiitoksia!
VastaaPoista