Viikon kahvipaussit on päässyt nauttimaan terassilla, ja sekös vasta onkin ollut se suurin piristäjä. Kesäinen valoilmiö on ilo, ja ehtiessään sitä havannoi luonnon puhkeamista kukkaan. Pikku hiljaa olen onneksi ehtinyt myös siivoilemaan istustuslaatikoita sekä talven ruukkuja sekä lyhtyjä varastoon. Muutaman kesäkukkaruukunkin ehdin eilen laitella esille. Siitä se lähtee!
Ken lunta rakastaa...
-
Minä niin pidän lumesta, kuten me koiruudet yleensäkin. Kunpa tämä ei
virtaisi vetenä kohta pois...Yksi tuttavani, jonka nimi on Lumi, kertoi,
että häne...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kiitos kommentistasi ♥