Tietyt värisävyt lasiesineissä ja muissa kodin pientavaroissa vievät ajatukset menneille vuosikymmenille. Kirppikseltä löytyneen maljakon vihreä sävy on juuri se oikea, ja kuparinen kynttilänjalka on mainio kumppani vihreälle maljakolle. Tiikeri tähyilee taustalla hieman väsynein silmin, ja tuo ehkä pienen muistutuksen siitä, että tässä elellään ihan 2000-lukua kovaa vauhtia eteenpäin.
Meidän kotimme sisustus ei ole uskollinen millekään tietylle vuosikymmenelle tai aikakaudelle. Kotiin ei ole myöskään kertynyt vanhoja esineitä tai designia siinä määrin, että mistään tietystä sisustustyylistä tai -suuntauksesta voitaisiin puhua. Pikemminkin kotimme on sellainen väsynyt hurraa-huuto kaikelle sekalaiselle, mitä elämä voi mukanaan tuoda. Jotain on matkaan tarttunut puolittain vahingossa, ja joitakin hankintoja on ihan varta vasten himoittu ja unelmoitu pidemmän aikaa. Kun nämä kaikki vuosien varrella kertyneet "matkamuistot" rykäistään käyttötarkoituksensa mukaisesti esille, syntyy tuo hassu määritelmä, joka kulkee nimellä kodin tunnelma. Meillä se varmaankin on juuri tuo mainostamani "life - no style". Oman mausteensa kodin sisustuksen kerrostumiin tuo vielä tietysti muutokset, joita elämä toisinaan tempaisee esiin yllättäin tai sitten hissukseen ajanvirrassa lipuen. Voisi olla muuten hauska toteuttaa sellainen kuvasarja, jossa kuvaisi kerran viikkoon vaikka keittiön tai jonkun muun keskeisen huoneen kotosalla. Itse ainakin nautin vanhojen valokuvien ajankuvasta, joka muodostuu muodin ja värien lisäksi esimerkiksi erilaisten päivittäisten tuotteiden myyntipakkauksista.
Millainenhan on muuten 2010-luvun sisustuksellinen ajankuva jälkikäteen kelattuna? Olemmeko jo osittain stailanneet elämämme niin hyvää järjestykseen ja esteettiseen lopputulemaan, että se elämäksi kutsuttu tekijä on häivytetty taka-alalle? Se, että se arkirealismi on edelleen olemassa, ei välttämättä jää tallenteisiin näkyville vahvan esteettisen tiedostamisen aikakautena.
Eli lyhyesti sanottuna, kotinne ON teidän koti. Juuri tuollaisena hyvä...:)
VastaaPoistaMielestäni todella kauniskin!
Oma on :)
PoistaJoskus kyllästyn näihin nurkkiin, mutta useimmiten olen onnellinen meidän omasta kodistamme.
Eikös kodin pidä olla omistajansa näköinen? Musta on mukavaa kun koti (tai mun tapauksessa huone) on sisustettu juurikin vaikkapa reissusta kertyneillä tai ennakkoperinnöksi saaduilla tavaroilla, se saa siitä mun näkösen :) Ja nuo vanhat purkit ja pullot ja purnukat, ah! Säästän itse asiassa omaan kotiin yhtä "kunnon" siideripulloo, joka näyttää niin vanhalta ja perin irlantilaiselta. Ja myöskin mm. kuoharipullojen korkit on tallessa, ne pääsee sitten johonkin nättiin kulhoon kun sellainen kävelee eteen ;)
VastaaPoista- hannamaria
hannamariav.blogspot.com
Kyllä vaan, pääasia että kodin omat tyypit viihtyvät - plussaa tietysti, jos muutkin viihtyy :)
PoistaPurkkeja ja purnukoita fanitan myös minä! Ja noissa skumppapullon korkeissa on kivoja muistoja, joten ne luovat myös sitä kodin tunnelmaa.
Minä pidän myös kodeista, jossa on sitä niin sanottua kerroksellisuutta, eli tavarat ovat kerääntyneet pikku hiljaa matkan varrelta. Yhdellä kerralla (ja kenties isolla rahalla) luodut sisustukset jäävät usein hieman hengettömiksi, vaikka lookki voisikin olla sangen onnistunut tai taidokas muuten.