KELLO VIIDEN TEE + HERKKU ARVONTA

Tämä postaus on toteutettu yhteistyössä Helsingin Myllyn, Indiedaysin sekä Blogiringin kanssa. Lähdin siis kiinnostuneena mukaan kampanjaan testaamaan Myllärin mokkapala-aineksia. Taustana tälle kerrottakoon, että olen kyllä armoitettu herkkuperä, mutta leipurin lakki ei istu päähän mitenkään miellettömän hyvin. Puolivalmisteet ja muut pienet apupyörät sopivat siis meidän keittiöömme erinomaisesti yhdellä tiukalla seulalla: lopputuloksen tulee olla herkullinen.

Mokkapala-ainekset ovat jauhohyllystä löytyvä puolivalmiste. Pakkauksessa on valmis jauhoseos, joka kumotaan kulhoon, ja sekaan lisätään kaksi kananmunaa, 100 g voita tai rypsiöljyä sekä 1 desilitra vettä. Sekoitetaan hyvin ja kumotaan leivinpaperilla vuorattuun uunivuokaan tai pellille. Minä tein sunnuntaipäivän iloksi tupla-annoksen eli uunipellillisen. Pohja paistetaan 200 asteisessa uunissa noin 15 - 20 minuutin ajan.

Omat sävellykseni tai sovellukseni alkuperäiseen ohjeeseen olivat juoksevan margariinin käyttäminen, ja uunin säätäminen kiertoilmalle 190 asteen lämpötilaan. Paistoaika meidän uunissamme näillä määreillä oli tasan 18 minuuttia.

Mokkapala-ainespakkauksessa on jauhoseoksen lisäksi valmiit kuorrutepussit. Nämä laitetaan kuumaan vesihauteeseen sellaisenaan, jotta kuorrutteesta tulee levitettävän notkeaa. Kuorrutteet siis köllöttelivät lämpöisessä jo pohjan paistuessa. Kun pohja oli kypsä, olikin aika pursottaa levitteet pusseista ja levitellä ne tasaisesti herkullisesti tuoksuvan pohjan päälle.

Ajatuksena minulla oli koristella valmiita mokkapaloja hieman erilaisilla variaatioilla. Olin varannut leivontapöydälle mini vaahtokarkkeja, strösselisekoitusta (joka on mokkapalojen klassinen "must have" koriste), tuoreita kotimaisia vadelmia, hieman mikrossa sulatettua valkoista suklaataa sekä mansikoita. Meinasin tehdä siis mokkapaloista kivan kokoisia suklaaleivoksia teehetken oheen.

Mokkapalat onnistuivat muuten mainiosti. Pohja nousi hyvin uunissa ja rakenteesta tuli kuohkea, mutta myös sopivan kostea. Kuorrute on kiiltävä, ja siinä on sopiva ripaus kahvin voimakkuutta. Tähän loppusilaukseksi lähdin sitten vielä lisäilemään extra herkkuja.

Kello viiden teehetkeen keitin pannullisen vihreää sitruunateetä. Annostelin teen kahvalliseen lasiin, laitoin mukaan puoli teelusikkaa hunajaa, sitruunamellissan oksan sekä jokusen kotimaisen vadelman. Mokkapalan päälle nostin myös vadelman ja sitruunamelissan lehden sekä viimeistelin koko komeuden muutamalla valkosuklaaraidalla.

Mokkapalat ovat tietysti parhaimmillaan, kun ne malttaa ensin käyttää jääkaapin kautta. Minä nautin oman teehetkeni lämpimäisinä, ja nostelin loput mokkapalat jääkaappiin odottamaan herkuttelijoita. Tarjolla on siis mokkapaloista erilaisia variaatioita. Jätin myös jokusen mokkapalan ilman ylimääräisiä härpäkkeitä, sillä ne ovat aivan mainioita ihan sellaisenaankin.

Nam! Helppoa ja hyvää! Käytätkö muuten sinä leivonnassa puolivalmisteita? Täällä olisi meinaan sinullekin tarjolla mokkapalojen sekä myös kinuskipalojen testaamisen mahdollisuus. Helsingin Mylly tarjoaa lukijoiden kesken arvottavaksi kotileivonta-ainekset. Testaisitko muuten mielummin mokkapala- vai kinuskipala-aineksia? Tai jos et osaa päättää, niin ei se mitään. Palkintona on nuo kummatkin leivonta-ainespakkaukset.

Voit osallistua Myllärin kotileivonta-ainesten arvontaan kommentoimalla tämän postauksen alle. Anonyymit voivat myös osallistua lisäämällä kommenttiin myös sähköpostiosoitteen, josta saan voittajan kiinni arpaonnen osuessa kohdalle. Arvontaan voi osallistua tämän viikon eli sunnuntaihin 17.7.16 kello 24:00 asti. 

Herkullista uutta viikkoa! Meillä se ainakin on herkkua. Kuka tulee kahville?

Crispy Chicken Salad #nomoreboringmeals

Rapea kanasalaatti siis. Arkena se menee usein näin: kello on käännähtänyt iltapäivän puolelle. Töiden jälkeen tai lomassa tulee käytyä kenties kaupassa tai sitten ei. Jos ei, niin jääkaapin antimet heitetään vuokaan ja uuniin. Välillä alkavat ne totutut maut ja kuviot hieman tympiä. Silloin on paikallaan niksi tai pari, jotka tällä kertaa löytyivät Santa Marian mausteseospussukoista.

Santa Marian Crispy Chicken mausteseos on suunniteltu ratkaisuksi (nälkään) helppoon ruoanvalmistukseen. Juuri äsken kumosin kaksi 300 g rasiaa maustamattomia kanafileen suikaleita kulhoon. Mittasin ruokalusikallisen rapsiöljyä kanojen seuraksi ja kumosin pussillisen Crispy Chicken -seosta vielä mukaan. Sekoitin nämä kolme tekijää lusikalla sekaisin ja kumosin edelleen maustetut kanaset matalaan uunivuokaan. Paistoin kanapalasia uunissa kiertoilmalla noin 10 - 15 minuuttia (200 C). Kanojen paistuessa tein salaattipohjan. Siihen tuli yksi keskikokoinen jäävuorisalaatti, 1/2 kurkkua, 1 pieni avocado, hieman fetajuustoa (jämät), pari oliivia, muutama marinoitu valkosipulinkynsi ja basilikaa. Jääkaapista löytyi myös muutama lohko sitruunaa, ja sämpyläpussista hieman rouskuva sämpylä, jonka siivutin ohuiksi viipaleiksi tekemään köyhän naisen krutonkien virkaa.

Kun rapeat kananpalat hyppäsivät uunista ulos, alkoikin päivän ateria olla valmiina. Kanat saivat jäähtyä hetkisen, ja nostelin rapeita kanapaloja salaattipedin päälle. Osa kanoista jäi tarjolla erilliseen kulhoon.

Tässä oli siis tämän päivän nopea ja helppo ruokakuvio kolmelle hengelle. Arvovaltainen raati tuumasi ruokahetken jälkeen, että "tee näitä kanoja uudestaan joku päivä".

Crispy Chicken -maustetut kanapalat sopisivat tietysti aivan mainiosti tortillan tai wrapin väliin. Näin salaattiaterian osana ruokailu pysyi mukavan kevyenä, mutta erittäin maukkaana.

Jälleen kerran saan muistuttaa itseäni helpon, nopean ja maistuvan kokkaamisen hyvistä puolista. No more boring meals!

Santa Marian Crispy Chicken tuotteet on saatu testattavaksi #BID2016 tapahtumasta.

Super Easy Baking

Viikonloppuja! Halusin testata tänään työpäivän jälkeen kahta Nicolas Vahén uutta tuotetta, jotka kummatkin on tarkoitettu helpon ja nopean leivonnan ystäville. Itse en ole mikään kummoinen leipuri, joten tälläisiä "Easy Baking" sekoituksia tulee silloin tällöin kokeiltua.

Nicolas Vahén versioissa keksi- tai muffinsiseokseen lisätään vain kananmunaa ja voi. Sekoittamisen jälkeen taikina on valmista annosteltavaksi vuokiin, pellille tai miten nuo sitten haluaakin työstää. Suklaahippuisen muffinsitaikinan paistoin paperivuoissa, ja cookie-taikinan kanssa testailin keksileimasimia, jotka muistaakseni olen hankkinut joskus Granitista. Pääkallokuvioidut keksit sopivat tietyti mainiosti ensi viikonlopun Halloween-teemaankin, jos nyt jostain syystä sattuisi olemaan silloin enää jäljellä. Kekseissä maistuu raikas appelsiini, ja jotenkin mieleen hiipii ajatus, että keksit voisi vielä dipata osittain sulaan suklaaseen. Appelsiini-suklaa on makuparina aika kiva.

PS. Blogissani voi osallistua vielä koko sunnuntain ajan kahteen eri juhla-arvontaan. Taidan laittaa vielä ennen lokakuun loppumista ainakin yhden Nicolas Vahén tuotteiden arvonnan pystyyn. Palaan siihen myöhemmin!